Etusivu / Voiko flunssaisena urheilla?

Voiko flunssaisena urheilla?

flunssa-ja-urheiluFlunssa on yleinen vieras lähes jokaisessa kodissa: Aikuisilla on keskimäärin 2–4 ja alle kouluikäisillä lapsilla 6–8 flunssaa vuodessa. Flunssa on äkillinen hengitystieinfektio, jonka voi aiheuttaa yli 200 eri virusta. Urheileminen flunssan aikana täytyy aina arvioida tapauskohtaisesti. Valtaosa oireista ja löydöksistä ovat itsestään paranevia, mutta voimakas harjoittelu flunssan aikana saattaa aiheuttaa jälkitaudin, joka muuten olisi ollut vältettävissä.

Rinovirukset aiheuttavat noin 50 prosenttia kaikista tapauksista. Huhti-toukokuussa sekä syys-lokakuussa esiintyvän rinovirusepidemian aikana jopa 90 prosenttia kaikista flunssista on rinoviruksen aiheuttamia. Toinen yleinen flunssaa aiheuttava virus on koronavirus, jonka on arvioitu aiheuttavan noin 15 prosenttia tapauksista. Muita aiheuttajaviruksia ovat influenssa A – ja B -virukset, RS-virus, parainfluenssavirukset sekä adenovirukset. Flunssan aikana löytyy harvoin merkkejä bakteeri-infektiosta. Bakteeri-infektiota on joskus vaikea erottaa flunssasta pelkästään oireiden perusteella.

Flunssan itämisaika vaihtelee eri virusten välillä, mutta on yleensä 24–72 tuntia. Flunssa on itsestään paraneva tauti, jonka oireet kestävät keskimäärin 10 vuorokautta. Suomessa flunssaa kutsutaan myös ”nuhakuumeeksi”, mutta aikuisilla flunssaan liittyy harvoin kuumereaktio.

Voimakas urheilusuoritus voi altistaa flunssalle

Urheilijat ja valmentajat tietävät omasta kokemuksestaan, että voimakkaan harjoittelujakson aikana tai rasittavan urheilukilpailun jälkeen urheilija sairastuu tavallista helpommin flunssaan.

Kohtuullinen liikunta ja säännöllinen harjoittelu kehittävät elimistön puolustusmekanismeja flunssaa vastaan. Voimakas urheilusuoritus aiheuttaa hetkellisesti jopa päinvastaisen ilmiön, eli puolustusjärjestelmä heikkenee.

Hyvin rasittava urheilusuoritus voi heikentää puolustusjärjestelmää useiden tuntien ajaksi, jolloin urheilijalla on kohonnut riski sairastua flunssaan. Voimakas urheilusuoritus voi alentaa tilapäisesti vasta-ainemääriä tai heikentää veren valkosolujen toimintaa. Lisäksi urheilusuoritus kohottaa hetkellisesti elimistön stressihormoneja, mikä voi muuttaa alttiutta sairastumiseen sekä muuttaa flunssan kestoa. Maltillisen kuntoilun tavallisen flunssan aikana ei ole todettu pahentavan flunssan oireita eikä pitkittävän tautia.

Ruotsissa yllättäviä kuolemantapauksia 1979–1992

Ruotsissa tapahtui vuosien 1979–1992 aikana yllättäviä nuorten suunnistajien kuolemantapauksia. Pahin vuosi oli 1991, jonka jälkeen kaikki tapahtumat tutkittiin perusteellisesti. Yleisimmäksi kuolinsyyksi todettiin sydänlihastulehdus.

Suunnistajilla oli esiintynyt edeltävästi vakavia oireita, mutta tästä huolimatta he olivat jatkaneet voimakasta harjoittelua sekä kilpailemista. Urheilijoilla oli esiintynyt mm. pyörtymistä harjoittelun aikana, rintakipua sekä kohonnutta sydämensykettä. Vuonna 1992 Ruotsissa annettiin uudet ohjeet huippu-urheilijoille siitä, miten tulee toimia tulehdussairauksien aikana ja sen jälkeen. Uusien ohjeiden ansiosta sydänperäisiä kuolemia ei suunnistajilla enää todettu.

Kuumeisena ei voi urheilla

Valtaosa flunssaviruksista ei aiheuta sydänlihastulehdusta. Kyseessä on pieni murto-osa yli 200 viruksesta. Urheileminen flunssan aikana täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Karkeasti voidaan yleistää, että huippu-urheilijalla riskit ovat suuremmat kuin tavallisella kuntoilijalla. Valtaosa oireista ja löydöksistä ovat itsestään paranevia, mutta voimakas harjoittelu flunssan aikana saattaa aiheuttaa jälkitaudin, joka muuten olisi ollut vältettävissä. Tavallisia jälkitauteja ovat poskiontelotulehdukset, korvatulehdukset sekä keuhkoinfektiot.

Yleisohjeet urheileville flunssapotilaille ovat varsin helpot. Jos potilaalla esiintyy kuumetta yli 38°C, tulee aina levätä ja pidättäytyä urheilusta. Jos urheilijan normaali ruumiinlämpö on alhainen, voidaan nyrkkisääntönä pitää lämmön kohoamista 0,5 – 1°C flunssan aikana.

Tuomo-PuhakkaJos kuumeen ohella esiintyy yleistä heikkoutta, lihas- tai nivelkipuja sekä päänsärkyä, kannattaa levätä kunnolla. Yleensä flunssan aikana kannattaa välttää urheilua ensimmäisten 1-3 päivän aikana, vaikka kuumetta ei esiintyisikään. Tämän jälkeen kannattaa kuunnella oman kehon ääntä, ja vasta sitten lisätä hiljalleen harjoittelun tehoa.

Pitkittyneen flunssan kanssa lääkäriin

Mononukleoosi eli rauhaskuume on raju virustauti, joka voidaan todeta pikatestillä. Mononukleoosi on tyypillisesti teini-ikäisten tauti, jonka aiheuttaa Epstein-Barr -virus. Tauti paranee yleensä itsestään, mutta se saattaa kestää jopa kahdesta neljään viikkoa. Koska mononukleoosi voi aiheuttaa tilapäistä pernan suurenemista, taudin aikana sekä välittömästi sen jälkeen ei saa harjoittaa kontaktiurheilua tai hyppimistä.

Jos tavallinen flunssa kestää selvästi yli 10 päivää, oireet pahenevat uudelleen viiden sairastetun päivän jälkeen, tai esiintyy vaikeita oireita, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Tervettä järkeä tulee käyttää urheilemisessa flunssan aikana.

Tuomo Puhakka
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
LT, dosentti
Sairaala NEO

Julkaistu: 16.09.2016 | Päivitetty: 16.09.2016