Etusivu / Palvelut / Verisuonikirurgin vastaanotto

Verisuonikirurgin vastaanotto

chevron-right chevron-left

Verisuonikirurgi tutkii ja hoitaa laskimoiden ja valtimoiden sairauksia. Tavallisimpia vastaanotolla hoidettuja sairauksia ovat suonikohjut, alaraajavaltimokovettumatauti ja valtimonpullistumat.

Potilaan perusteelliseen tutkimukseen kuuluu usein myös verisuonikirurgin vastaanotolla tehtävä ultraäänitutkimus.

Varaa aika verisuonikirurgin vastaanotolle numerosta 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Alaraajavaltimokovettumatauti (ASO-tauti)

Alaraajavaltimoihin voi kehittyä iän myötä ahtaumia ja tukoksia. Erityisesti tupakointi altistaa tukoksille. Oireina voivat olla kävelyvaikeudet ja kivut myös levossa.

Katkokävelyssä jalkojen lihasten verenkierto liikkuessa on riittämätöntä, ja kipu pakottaa pysähtymään. Mikäli verenkiertovajaus alaraajoissa on edennyt kriittiselle tasolle, niin oireina ovat leposäryt ja haavojen huono paraneminen.

Alaraajavaltimokovettumatautia voidaan diagnosoida valtimopainemittauksilla, ultraäänellä, tietokonetomografialla, magneettikuvauksella ja varjoainekuvauksella. Tautia voidaan hoitaa lääkkeillä tai leikkauksella: tavanomaisia toimenpiteitä ovat valtimoiden pallolaajennukset ja ohitusleikkaukset.

Suonikohjut

Suonikohjuilla tarkoitetaan alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaa. Suonikohjut aiheuttavat sekä kosmeettista haittaa että myös monia elämää häiritseviä oireita, kuten turvotusta ja kipua.

Suonikohjuja esiintyy kaiken ikäisillä miehillä ja naisilla. Suonikohjujen esiintyvyys länsimaisessa aikuisväestössä on keskimäärin 30–40 prosenttia. Riskitekijöinä ovat ilmeisesti ikääntyminen, aiemmat synnytykset, naissukupuoli ja laskimovajaatoiminnan esiintyminen suvussa.

Uudet hoitomenetelmät kuten vaahtoruiskutushoito ja termoablaatiohoito ovat nykyään pitkälti syrjäyttäneet leikkaushoidon. Nykyaikaisilla hoidoilla toipuminen on nopeaa, ja toimenpiteen jälkeen palaaminen normaaliin elämään onnistuu ripeästi.

Vaahtoruiskutushoito

Vaahtoruiskutushoito tehdään ultraääniavusteisesti polikliinisena toimenpiteenä. Tutkimus ei vaadi nukutusta tai puudutusta. Hoitava lääkäri asettaa hoidettaviin laskimoihin sopivat kanyylit, joiden kautta lääkevaahto laitetaan suonen sisälle. Vaahdon leviämistä seurataan ultraäänen avulla.

Toimenpiteen jälkeen käytetään kahden viikon ajan tukisukkaa. Sairaslomaa tarvitaan vain 1–3 päivää. Normaali liikkuminen onnistuu heti hoidon jälkeen, mutta raskaamman liikunnan voi aloittaa vasta kaksi viikkoa toimenpiteen jälkeen.

Hoidetut suonet ovat ensi alkuun tunnettavissa ihon alla paksuuntuneina, ja niiden kohdalla saattaa näkyä rusehtavaa pigmentaatiota. Nämä häviävät ajan myötä, mutta tämä voi viedä joitakin kuukausia.

Laserhoito

Mikäli hoidettavat laskimot ovat suurikokoisia, ei pelkkä vaahtoruiskutushoito välttämättä ole riittävä. Tällöin voidaan ottaa käyttöön suonensisäinen laserhoito. Hoitokuitu asemoidaan suonen sisälle paikallispuudutuksessa ultraääniohjatusti.

Laserointi aiheuttaa suonen seinämään lämpövaurion, joka hävittää viallisen suonen. Usein samalla hoitokerralla tehdään myös pienempien suonikohjujen vaahdotushoito. Laserhoidosta toipuminen vie pitempään kuin pelkästä vaahdotushoidosta, mutta sairaslomaksi riittää yleensä kaksi viikkoa.

Sairasloman aikana käytetään tukisukkaa. Kevyt liikunta on sallittua, mutta raskaamman liikunnan voi aloittaa vasta kaksi viikkoa toimenpiteen jälkeen.

Valtimonpullistuma eli aneurysma

Valtimonpullistuma tarkoittaa suonen laajenemista ympäröivään terveeseen suoneen nähden vähintään 1,5-kertaiseksi. Pullistumia voi kehittyä kaikkiin valtimoihin. Verisuonikirurgi keskittyy hoitamaan aivojen ja rintaontelon ulkopuolisten valtimoiden pullistumia.

Tavallisin valtimonpullistuman kehittymispaikka on vatsa-aortta. Valtimonpullistumille altistaa ikä, miessukupuoli ja tupakointi.

Tutkiminen ja hoito

Valtimonpullistumat ovat yleensä täysin oireettomia kunnes ne puhkeavat. Puhkeaminen voi johtaa hengenvaaralliseen verenvuotoon, minkä vuoksi valtimonpullistuminen hoito ennen puhkeamista onkin erittäin tärkeää.

Valtimonpullistuma diagnosoidaan useimmiten ultraäänitutkimuksella. Myös magneettikuvausta tai tietokonetomografiaa voidaan käyttää apuna. Hoitona on pienissä pullistumissa seuranta ja suurissa leikkaushoito joko avoleikkauksella tai suonensisäisellä proteesilla.

Asiantuntijat

Minna Laukkavirta

verisuonikirurgi

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat