Etusivu / Palvelut / Psykologin vastaanotto

Psykologilta tukea erilaisiin elämäntilanteisiin

Sairaala-NEO-psykologin-vastaanotto

NEO:n psykologeilta voi saada tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Psykologit ovat ihmisen käyttäytymisen ja mielen toiminnan asiantuntijoita.

Jokaisella ihmisellä on elämänsä aikana vaiheita, jolloin jaksaminen arjessa on koetuksella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi stressaava työtilanne, oma tai läheisen sairastuminen, krooniset kivut, perheiden kriisitilanteet ja menetykset.

Psykologin vastaanotolle voi hakeutua myös silloin, vaikka elämässä ei olisikaan suurempia ongelmia, vaan tavoitteena on esimerkiksi muuttaa tai kehittää jotain elämän osa-aluetta, kuten stressinhallintakykyä.

Psykologin vastaanotolla kartoitetaan ensin asiakkaan tilanne ja suunnitellaan yhdessä, minkälaisesta tuesta olisi eniten hyötyä. Joskus jo muutama keskustelu ammattilaisen kanssa auttaa jäsentämään omaa tilannetta ja lisäämään voimavaroja tai selviytymiskeinoja.

Psykologin vastaanotolle voit varata ajan puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta. Psykologin vastaanotolle et tarvitse lähetettä.

Psykofyysinen lähestymistapa terveyteen

Psykologi lähestyy ihmisen tilannetta kokonaisuutena, jossa huomioidaan psyykkisten ja fyysisten oireiden lisäksi laajemmin myös asiakkaan elämäntilanne. Tavoitteena on lisätä asiakkaan itseymmärrystä ja löytää yhteistyössä keinoja hyvinvoinnin edistämiseen.

Keholliset vaivat vaikuttavat usein psyykkiseen jaksamiseen. Toisaalta psyykkinen kuormitus saattaa näkyä myös kehollisina oireina. Usein ihmiset oireilevat esimerkiksi epätasapainoisella hengitystavalla, johon ovat pitkän ajan kuluessa niin tottuneita, etteivät huomaa hengityksessään olevia kroonisia ongelmia.

Psykofyysisessä lähestymistavassa ongelmia voidaan ajatusten ja tunne-elämän tutkimisen lisäksi lähteä hoitamaan esimerkiksi harjoittamalla uudenlaisia hengitystapoja, rentoutumiskeinoja tai tietoisuustaitoja. Avain muutokseen löytyy usein erilaisia hoitomuotoja yhdistämällä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Stressi vaikuttaa koko elimistöön

Stressi kuuluu elämään, ja ajoittaisena ilmiönä elimistön stressitila auttaa selviytymään haasteista. Nykyaikainen elämänmuoto houkuttelee jatkuvaan tekemiseen, kiirehtimiseen ja ärsyketulvan seuraamiseen. Jos elimistö ei ehdi toipua riittävästi rasituksista, saattaa kehittyä krooninen stressitila.

Kroonisen stressitilan merkkejä voivat olla esimerkiksi:

  • univaikeudet
  • lihasjännitykset
  • ruoansulatusongelmat
  • muisti- ja keskittymisvaikeudet
  • sydämen tykytys
  • purentaongelmat
  • väsymys
  • erilaiset kivut ja säryt
  • vastustuskyvyn heikentyminen

Joskus elämässä on niin suuria haasteita, että ne ylittävät sen hetkiset voimavarat. Stressinhallintakeinoja etsittäessä ratkaistaan toisaalta erilaisia ongelmallisia ajattelutapoja ja kuormitusta lisääviä tekijöitä, mutta voidaan myös etsiä ratkaisuja erilaisten kehollisten harjoitusten kautta.

Esimerkiksi pitkäaikaissairauksista kärsivillä ihmisillä sairaudesta johtuva stressi ja mielialan lasku saattaa hankaloittaa jaksamista entisestään. Elimistön pitkäaikainen stressitila käynnistää kehossa esimerkiksi hormonaalisia ja autonomisen hermoston toimintaan liittyviä muutoksia, jotka voivat vaikeuttaa sairaudesta toipumista. Stressinhallintakeinojen opettelu saattaa parantaa elämänlaatua, vaikka sairaus itsessään ei olisi parannettavissa.

Psykologilta apua krooniseen kipuun

Kivun tuntemus on fyysinen. Se miten reagoimme kipuaistimukseen, riippuu esimerkiksi siitä, mitä ajattelemme kivusta ja millaisia kivun hallintakeinoja meillä on.

Kipuaistimus syntyy aivoissa. Erilaisten mekanismien avulla koetun kivun tunne voi tahtomattamme voimistua. Kivun pelko ja kivun aiheuttama stressi voivat aiheuttaa elimistössä monenlaisia reaktioita, jotka taas omalta osaltaan pahentavat kipuongelmaa.

Kroonisessa kivussa esimerkiksi kipua vaimentavien hermoratojen toiminta voi olla heikentynyttä, ja saatamme vaikeuttaa oloamme lisäämällä huomaamattamme esimerkiksi hengitystiheyttä tai lihasjännitystä

Kipuun suhtautumiseen liittyvät tekijät saattavat olla ratkaisevia sen kannalta, miten opimme elämään kroonisen kivun kanssa ja miten paljon kipu vaikuttaa elämänlaatuumme. On mahdollista opetella aktiivisesti toimimaan sellaisilla tavoilla, jotka lievittävät kipua tai estävät kipuongelman vaikeutumista.

Erilaisten kipuongelmaa pahentavien ajatusten ja uskomusten tunnistaminen ja itselle sopivien rentoutus- ja tietoisuustaitomenetelmien opettelusta voi olla hyötyä kivun hallinnassa. Esimerkiksi tietoisuuden suuntaamiseen liittyvien harjoitusten ja oikeanlaisten hengitystapojen opettelulla on saatu hyviä tuloksia kroonisten kipuongelmien hoidossa. Krooninen kipu on hyvin kuormittava tilanne, jossa psykologinen tuki voi edistää kokonaisvaltaista jaksamista ja hyvinvointia.

Krooniset kiputilat

Psykologinen painonhallinta

Miksi laihdutuskuurien jälkeen paino hiipii pikkuhiljaa takaisin vanhoihin lukemiin? Miten on mahdollista, että tietää kaiken terveellisestä ruokavaliosta ja kaloreista, eikä silti noudata hyviä ohjeita? Miten voisi päästä eroon herkutteluun liittyvästä syyllisyyden tunteesta?

Suurin osa syömiseen liittyvistä päätöksistä on automaattisia, tiedostamattomia ja erilaisten tottumusten, tunteiden sekä vääristyneiden ajatusmallien ohjaamia. Mieli huijaa meitä syömään enemmän kuin tarvitsemme.

Ylipainon taustalla olevat tekijät ovat hyvin moninaisia aina liian vähäisestä unesta monimutkaisiin hormonaalisiin tekijöihin. Siksi monille paino-ongelmien kanssa kamppaileville ohje ”syö vähemmän ja liiku enemmän” ei ole lainkaan riittävä.

Psykologinen painonhallinta auttaa lisäämään tietoisuutta omista syömiseen liittyvistä käyttäytymistavoista, haitallisista ajattelumalleista ja tunteista.

Työskentely voi olla hyvin konkreettisten pienten muutosten toteuttamista. Esimerkiksi tietoisen syömistavan opettelulla kyky kuunnella nälkä- ja kylläisyyssignaaleja tarkentuu ja tiedostamaton liikasyöminen saadaan vähenemään. Psykologisen painonhallinnan näkökulmasta voi olla hyötyä myös normaalipainoisille, jotka esimerkiksi kärsivät syömiseen liittyvästä ylikriittisestä ajattelusta tai ”tunnesyömisestä”.

Painonhallinta-asioissa psykologin vastaanotolle voi hakeutua joko yksilökäynneille tai NEO Painonhallintaklinikan ryhmiin.

NEO Painonhallintaklinikka

Asiantuntijat

Merete Scholfield

psykologi, työterveyspsykologi

Taija Wilenius

psykologi

Videot

Sairaala NEO

Monipuolinen lääkärikeskus NEO