Nilkan nyrjähdys on yleisimpiä vammoja

Nilkan nyrjähdys on yleinen urheilussa tapahtuva vamma. Nyrjähdyksessä nivelen ympärillä olevat nivelsiteet venyvät tai repeytyvät. Hyvä tuenta ja kuntoutus ovat tärkeitä tekijöitä paranemisessa.

Joka päivä noin 500 suomalaista loukkaa nilkkaansa nyrjähdysvammoissa. Tavallisimpia ovat vammat, joissa nilkka vääntyy sisäänpäin. Kaikista nilkan nyrjähdyksistä urheiluvammoja on noin 75 prosenttia. Nyrjähdysvammat aiheuttavat kipua ja turvotusta, mutta parantuvat useimmiten ilman leikkaushoitoa.

Asiantuntevaa apua nilkan nyrjähdyksissä saat NEO:sta, ajan voit varata nopeasti puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksestamme.

Noin 90 prosenttia nilkan vääntövammoista kohdistuu nilkan ulkosivun nivelsiteisiin. Nopeat pallopelit, joissa on suunnanmuutoksia, altistavat nilkan ulkosivun pohjeluun nivelsiteiden vääntövammoille. Laskettelumonossa tai luistimessa voi vääntövamman vuoksi revetä nilkan niveltason yläpuolinen pohje- ja sääriluun välinen yhdysside.

Vammassa nivelsiteet joko ylivenyttyvät tai repeävät vammaenergian suuruuden mukaan. Suurienergisissä vammoissa, kuten kaatumisessa täydestä juoksuvauhdista tai hyppyjen alastulossa, voi syntyä myös luunmurtumia. Nilkan sisäsivun nivelside voi vastaavasti vaurioitua nilkan ulkokierrossa tai jalkaterän yliojennusvammoissa.

Vamman seurauksena kipu tuntuu juuri nilkan ulkosivulla ja yhdistelmävammoissa kipua on myös sisäsivulla. Vamman seurauksena on verenvuotoa pehmytkudoksiin ja turvotusta.

Ensiapu välittömästi vamman jälkeen

Nilkkavamman ensiapu perustuu verenvuodon ja turvotuksen estoon sekä kivun lievitykseen. Nilkan alueelle laitetaan välittömästi vamman jälkeen kylmää (esimerkiksi jääpussi tai lunta), tukisidos sekä asetetaan nilkka kohoasentoon. Ensi vaiheen kipua voi lievittää tavallisilla särkylääkkeillä, kuten ibuprofeiinilla tai parasetamolilla.

Urheilutapahtuman yhteydessä usein esiin tuleva kysymys on se, voidaanko urheilusuoritusta jatkaa. Pääperiaatteena on, että vamman jälkeen urheilusuoritus keskeytetään. Varoittavia merkkejä ovat vamman jälkeinen runsas, sipulimaisesti nilkan kehrästen ympärille muodostuva turvotus sekä urheilijan kykenemättömyys varaamaan painoa nilkan päälle. Lievemmissä tapauksissa ensiavun (kylmä, teippaus) jälkeen voi yrittää juoksuaskelta ja edelleen suorituksen jatkamista.

Leikkaushoitoa tarvitaan vain harvoin

Nilkan nivelsidevammojen hoidossa leikkaushoitoa tarvitaan harvoin.

Ensihoidossa laitettu sidos korvataan yleensä helppokäyttöisemmällä nilkkatuella muutaman vuorokauden kuluessa. Urheilijaa kannustetaan varaamaan raajalle mahdollisimman normaalisti askeltaen tuen kanssa. Kyynärkepit ovat usein alkuvaiheessa tarpeen virheaskeltamisen välttämiseksi. Eli pyritään normaaliin askeleeseen, mutta painoa kevennetään keppien avulla.

Nilkan tuentaa jatketaan keskimäärin kolme viikkoa kokopäiväisesti, ja sen jälkeen urheilusuoritusten aikana pidetään teippausta tai nilkkatukea.

Anna vamman parantua rauhassa

Nivelsidevamma aiheuttaa aina tasapainoaistin ja liike- ja asentoaistin tilapäisen heikkenemisen. Näiden korjaaminen aloitetaan 1 – 2 viikon kuluttua vammasta tasapainolaudalla, usein fysioterapeutin opastuksella. Tätä jatketaan aina vamman paranemiseen asti. Samalla huolehditaan lihasten vahvistamisesta. Lajiharjoittelun sijasta tehdään niin sanottuja korvaavia harjoitteita, joista urheilijalle on hyvä tehdä selkeä ohjelma.

Valtaosa urheilijoista pystyy kelvolliseen juoksuun noin 4 – 6 viikon jälkeen vammasta. Osalla toipuminen vie huomattavasti pidempään. Suurin riski nilkan uuteen vääntymisvammaan on ensimmäisten 6 – 8 viikon aikana, jolloin kuvitellaan vamman jo parantuneen ja kestävän urheilua ilman tukea.

Suurienergiset vammat vaativat lääkärin hoitoa

Jos kyseessä on suurenerginen vamma, kuten esimerkiksi kaatuminen portaissa, on hyvä hakeutua lääkäriin heti. Vastaanotolle kannattaa hakeutua nopeasti myös silloin, jos hyvästä ensiavusta huolimatta loukkaantuneelle raajalle ei pystytä varaamaan.

Vastaanotolla nilkasta otetaan röntgenkuva murtuman poissulkemiseksi ja arvioidaan nivelen vakautta. Jos murtumaa ei ole, aloitetaan hoito edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Mikäli nilkan kivuliaisuus jatkuu tai nilkka on epävakaa kolmen viikon hoidon jälkeen, on ortopedin vastaanotto aiheellinen. Tällöin arvioidaan uudelleen nilkan vakaus ja mahdolliset liitännäisvauriot. Ortopedi harkitsee myös nilkan magneettikuvauksen tarpeellisuutta sekä tekee potilaalle kuntoutussuunnitelman.

Kaikki potilaat eivät toivu edellä kuvatulla niin sanotulla funktionaalisella hoidolla. Joskus nilkan rasituksen sieto voi jäädä huonoksi. Jos nilkka jää epävakaaksi ja turvottelee, voi leikkaushoito olla tarpeellinen.  Leikkauksessa revenneet nivelsiteet kiristetään. Leikkaukseen voidaan tarvittaessa liittää myös nilkkanivelen tähystys. Leikkaushoitoa harkitaan yleensä vasta useamman kuukauden kuluttua vammasta, tai jos vamma uusiutuu toistuvasti.

Asiantuntijat

Petteri Antonen

ortopedi, jalkaterä- ja nilkkakirurgi

Anne Flink

ortopedi, jalkaterä- ja nilkkakirurgi, lastenkirurgi

Jyrki Heinänen

ortopedi, polvi-, jalkaterä- ja nilkkakirurgi

Petteri Lankinen

ortopedi, polvi- ja nilkkakirurgi

Lasse Lempainen

ortopedi, polvi-, jalkaterä- ja nilkkakirurgi, jännekirurgi

Sakari Orava

ortopedi, polvi- ja nilkkakirurgi, jännekirurgi

Jussi Rantanen

ortopedi, polvi- ja nilkkakirurgi

Janne Sarimo

ortopedi, polvi- ja nilkkakirurgi, jännekirurgi

Juha-Pekka Vuori

ortopedi, polvi- ja nilkkakirurgi

Katso tästä Salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat

Tutustu tarinoihin

Antti-Poikela

Lentopalloilija Antti Poikela

Lentopalloilija Antti Poikela on tarvinnut Sairaala NEO:n lääkäreiden apua kahden viime pelikauden aikana. Kevätkaudella

Lue lisää