Myastenia Gravis -diagnoosi

Myastenian oireiston tutkimisessa käytetään neurologin vastaanotolla tehtävien kliinisten tutkimusten lisäksi muun muassa hermoratatutkimusta (ENMG) sekä kuvantamistutkimuksia.

Myastenia Gravis on harvinainen neurologinen sairaus, jonka tutkimus ja hoito on vaativaa. Neuro NEO:ssa tehdään kuvantamistutkimuksia ja neurofysiologisia tutkimuksia nykyaikaisilla laitteilla ja menetelmillä.

Neurologin vastaanotolle saat varattua ajan helposti puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Kliiniset tutkimukset Myastenian diagnosoinnissa

Oireiston kliinisessä neurologisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomiota vaihteleviin lihasheikkouksiin, joita esiintyy ilman tunto- tai tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä. Oirekuvan perusteella kyseessä on joko yleistynyt tai okulaarinen myastenia. Joskus myastenia puhkeaa rajuna oireistona esimerkiksi jonkin tulehdussairauden jälkeen.

Taudin aiheuttama oireisto tutkitaan kliinisillä rasitustesteillä esimerkiksi ääneen laskemalla (puhe väsyy, muuttuu honottavaksi), kyykkyyn-ylös-, silmät auki-kiinni- (luomien roikkuminen, kaksoiskuvat), jalkojen kannatus-, pään kohotus alustalta- ja sormet nyrkkiin-auki -testeillä. Tensilon testissä annetaan suonensisäisesti edrophonium chloride -lääkettä, mikä myastenian kyseessä ollessa saa oireet katoamaan nopeasti muutamiksi minuuteiksi.

Hermoratatutkimus Myastenian diagnosoinnissa

Laboratoriotutkimuksina tehdään mm. toistostimulaatio ENMG-tutkimus (hermoratatutkimus), missä vasteen amplitudi heikkenee tyypillisessä tapauksessa yli 15 prosenttia. Poikkeava löydös todetaan 80—90 prosentilla myasteniaa sairastavista, mutta okulaarista myasteniaa sairastavista 50 prosentilla saadaan tutkimuksessa normaalilöydös.

Kuvantamistutkimukset Myastenian diagnosoinnissa

Kateenkorvan rakenne tutkitaan magneettitutkimuksella tai tietokonetomografialla, jolla todetaan kateenkorvan mahdollinen liikakasvu tai kasvain (tymooma).

Laboratoriotutkimukset Myastenian diagnosoinnissa

Verinäytteestä määritettäviä asetyylikoliinireseptorivasta-aineita (AchRva) todetaan yli 90 prosentilla aikuispotilaista, mutta 40 prosentilla okulaarista myasteniaa sairastavista ei vasta-aineita ole todettavissa.

Kateenkorvan kasvaimen yhteydessä todetaan aina vasta-aineita. Vasta-aineiden määrä kuvaa sairauden vaikeusastetta huonosti eri potilaita keskenään vertailtaessa, mutta hyvin yhden potilaan vointia seurattaessa. Verinäytteestä määritetään myös tautiassosiaatio-HLA (peritty alttius MG:lle), kalium, kalsium, magnesium ja kilpirauhasen toimintakokeina TSH ja T4v.

Myastenian hoito

Myastenia ja raskaus

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Pauli Ylikotila

neurologi