Myastenia Gravis

Myastenia Gravis (MG) on autoimmuunisairaus, jossa tahdonalaisten lihasten hermo-lihasliitoksen toiminta häiriintyy. Sairautta esiintyy tasaisesti eri puolilla maailmaa, eikä esiintyvyydessä ole havaittu sukupuolieroja. Suomessa noin 900 (180/1 000 000 asukasta) henkilöä saa lääkekorvausta Myastenia Gravis -diagnoosilla.

Myastenia on harvinainen neurologinen sairaus, ja sen hoito on vaativaa. Sen vuoksi myastenian hoito tulisi aina keskittää asiaan perehtyneelle neurologian erikoislääkärille. Pitkäkestoinen hoitosuhde lisää hoidon onnistumisen todennäköisyyttä.

Neuro NEO:n kokeneille asiantuntijoille saat vastaanottoajan nopeasti. Ajan voit varata puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta!

Myastenian esiintyvyys

Myastenian esiintyvyys on hitaassa nousussa hoitojen kehittymisen ansiosta, ja miesten osuus myasteniaa sairastavista on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä. Sairaus puhkeaa keskimäärin 50 vuoden iässä, mutta naisilla usein 20—29 tai 70—79 -vuotiaana.

Kaikista alle 40-vuotiaana sairastuneista 70 prosenttia on naisia. Miesten sairastuvuus alkaa lisääntyä 40 ikävuoden jälkeen, ja suurin osa miehistä sairastuu 60—80 -vuotiaina. Myastenia ei periydy, mutta sukulaisilla on merkittävästi kohonnut riski sairastua. Oireettomista sukulaisista 33—45 prosentilla todetaan hermoratatutkimuksessa (ENMG) poikkeava löydös.

Myastenian oireet

Myastenia Gravis on autoimmuunisairaus, jossa tahdonalaisten lihasten hermo-lihasliitoksen toiminta häiriintyy. Häiriön seurauksena lihaksen toiminta heikkenee tilapäisesti tai jopa lakkaa hetkellisesti. Levon jälkeen lihasvoima palautuu ainakin osittain.

Myastenia jaetaan yleistyneeseen ja silmäoirein ilmaantuvaan (okulaariseen) tautimuotoon. Taudin oirekuva on hyvin moninainen. Tyypillistä on vaihtelevan asteinen lihasheikkous, joka ilmenee rasituksen yhteydessä. Erotuksena masennukseen liittyvästä uupumuksesta myasteniassa väsymys ilmenee lihasheikkoutena, joka pahentuu usein iltaa kohden.

Myastenian alkuoireet

Tavallisimpina myastenian alkuoireina todetaan yli 50 prosentilla sairastuneista kaksoiskuvia ja luomien roikkumista. Yli 60 prosentille kehittyy kahden vuoden kuluessa silmäoireiden ilmaantumisesta yleistyneen myastenian oireita.

Ainoastaan silmäoirein ilmaantuvaa tautimuotoa sairastaa 15—20 prosenttia kaikista Myastenia Gravis -potilaista. Muina alkuoireina esiintyy 10—15 prosentilla nenänielun heikkoutta pureskelu-, nielemis- ja puhevaikeuksina sekä noin 10 prosentilla esiintyy raajaoireita.

Alkuoireet esiintyvät harvoin ainoastaan yhden lihasryhmän kuten niskan, sormien ojentajalihasten tai reiden koukistajalihasten oireina.

Oireet ovat yleensä lievimmät aamulla

Myastenian oireiden vaikeusaste vaihtelee usein eri vuorokaudenaikoina. Aamulla oireet ovat lievimmillään ja lisääntyvät iltaa kohti, varsinkin pitkäkestoisessa rasituksessa. Silmäoireet voivat lisääntyä lukiessa, televisiota katsellessa ja kirkkaassa auringonvalossa. Oireita on usein ollut vuosien ajan ennen sairauden diagnosoimista.

Sairaus on usein etenevä

Sairauden kulku vaihtelee suuresti, mutta on usein etenevä. Myastenian oireisto on 60—70 prosentilla pahimmillaan ensimmäisen vuoden aikana.

Aluksi oireisto vaihtelee, sitten etenee ja lopulta rauhoittuu. Ennen nykyisiä lääkehoitoja kolmannes myasteniaan sairastuneista parani spontaanisti, kolmanneksella sairaus eteni ja kolmannes menehtyi.

Osa heikkoudesta voi jäädä pysyväksi

Noin 15—20 vuoden sairastamisen jälkeen osa heikkoudesta voi jäädä pysyväksi sairauden inaktivoitumisen (loppuun palamisen) myötä.

Myasteniaan liittyvää oireistoa pahentavat stressi, tulehdukset, kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta, matala kalium- ja magnesiumtaso, raskaus, hermo-lihasliitoksen toimintaan vaikuttavat lääkkeet sekä ruumiinlämmön nousu.

Myastenia on autoimmuunisairaus

Autoimmuunisairaudella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä alkaa hyökätä omia rakenteita vastaan. Myasteniassa todetaan vasta-aineita tahdonalaisen hermo-lihasliitoksen lihaksen puoleista impulssia vastaanottavaa reseptoria, asetyylikoliinireseptoria (AchR) vastaan.

Lisäksi voidaan havaita AchR-rakenteen tunnistavia valkosoluja merkkinä poikkeavasta autoimmuunireaktiosta. Yli 70 prosentilla sairastuneista todetaan rintalastan takana sijaitsevassa välikarsinassa kateenkorvan liikakasvu, mutta vain 9—19 prosentilla kateenkorvan kasvain (tymooma).

Myasteniapotilailla on usein myös muita autoimmuunisairauksia

Myasteniaan sairastuneilla on usein myös muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhastulehdus, nivelreuma ja sidekudossairaus LED.

Perinnöllistä sairastumisalttiutta kuvaavassa kudosantigeenimäärityksessä voidaan todeta myasteniaan sairastumisriskiä lisäävä HLA-assosiaatio HLA-B8 ja DR3 yleistynyttä myasteniaa sairastavilla naisilla.

HLA-A3, B7 ja DR2 liittyvät puolestaan mataliin vasta-ainetasoihin. Myastenian kehittymisen aiheuttava laukaiseva tekijä perinnöllisesti altteilla henkilöillä on epäselvä, mutta mahdollisesti kyseessä on jokin virusinfektio. Myasteniasta on olemassa kokeellinen eläinmalli, missä on pystytty tutkimaan sairauden autoimmuuniluonnetta ja erilaisia lääkehoitomahdollisuuksia.

Myastenian diagnosointi

Myastenian hoito

Ajankohtaista

Katso kaikki

Haemme osallistujia MS-taudin lääketutkimukseen

Haemme osallistujia MS-taudin lääketutkimukseen Etsimme relapsoivaa MS –tautia sairastavia potilaita osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen. Saatatte soveltua tutkimukseen, jos: olette 18-55 …

Lue lisää

Apua naisten päänsärkyyn

Päänsärky on yleinen oire 20–45 -vuotiailla naisilla. Suomessa on noin 500 000 migreeniä sairastavaa henkilöä, joista suurin osa on työikäisiä …

Lue lisää

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Juha Rinne

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Olli Tenovuo

neurologi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä Salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat