Migreeni

Paansarky_artikkeli

Migreeni jaetaan aurattomaan ja auralliseen migreeniin. Suurin osa, noin 85 prosenttia, on auratonta migreeniä, jossa kohtaus alkaa suoraan päänsäryllä. Aurallisessa migreenissä kohtausta edeltävät esioireet. Esioire voi olla näkökentän tai puheen häiriö, puutuminen sekä motorinen raajojen tai kasvojen oire.

Suomessa on noin 500 000 migreeniä sairastavaa henkilöä, joista suurin osa on työikäisiä naisia. Migreenin taustalla on todettu geneettistä alttiutta.

Jos epäilet itselläsi migreeniä tai tarvitset apua migreenin hoidossa, ota yhteyttä! Asiantuntijoidemme vastaanotolle saat ajan nopeasti puhelimitse, puh. 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Ennen vastaanotolle tulemista on suositeltavaa pitää kirjaa säryn määristä sekä laadusta. Päänsäryn kirjaaminen edesauttaa oikeanlaisen hoidon valinnassa.

Mikä migreeni on?

Migreeni on päänsärkyä aiheuttava sairaus, johon liittyy usein liitännäisoireina pahoinvointia sekä aistiherkkyyttä kuten valo- ja ääniherkkyyttä.

Migreenin esiintyvyys on väestössä noin 10 prosenttia. Migreeniä esiintyy noin 20 prosentilla naisista ja miehistä noin 8 prosentilla.  Naisten suuremman migreeniriskin aiheuttajista tyypillisin on estrogeenien vaikutus. Voimistuvaa migreeniä esiintyy kuukautisten yhteydessä noin 60—70 prosentilla migreeniä sairastavista naisista.

Migreenikohtauksen oireet

Migreenikohtauksia edeltävänä vuorokautena voi esiintyä ennakko-oireita, kuten esimerkiksi pakonomaista haukottelua, makean himoa, väsymystä tai mielialan muutosta.

Päänsärky on luonteeltaan sykkivää, toispuoleista ja kovenevaa päänkipua, johon liittyy eriasteisesti pahoinvointia ja aistiherkkyyttä kuten valoarkuutta, ääniherkkyyttä ja hajuherkkyyttä.

Migreenikohtauksen altistavat tekijät

Migreenikohtauksille altistavat uni-valverytmin häiriöt, sokeritasapainon muutokset, stressitilan muutokset, alkoholi ja yksilölliset ravintotekijät.

Migreenin luonnollisena tiheytenä pidetään enintään kerran viikossa tulevaa kohtausta. Vyyhteytyminen kohtauksissa tuo noin 5—15 kohtausta kuukaudessa. Kroonisena kohtauksia esiintyy yli 15 kohtausta kuukaudessa.

Miten migreeniä hoidetaan?

Osa migreenipotilaista tulee toimeen päänsäryn kanssa vähäisellä lääkehoidolla. Osalle tarvitaan päänsäryn tarkempaa analysointia ja täsmälääkkeiden valintaa.

Migreenin täsmälääkkeet

Täsmälääkkeitä eli ”triptaaneja” on useita erilaisia, ja ne tehoavat noin kahteen kolmasosaan migreenikohtauksista. Lääkkeet otetaan heti migreenipäänsäryn alettua. Niitä voidaan nauttia suun kautta, nenäsuihkeena tai ottaa pistoksena.

Migreenin estolääkitys

Vyyhteytyneeseen migreeniin harkitaan estolääkkeen käyttämistä. Estolääkitys on määräaikainen, ja sillä pyritään vähentämään kohtausten määrää yhdessä altistavien tekijöiden hallinnan kanssa.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Olli Tenovuo

neurologi

Pauli Ylikotila

neurologi