Epilepsia

Epileptinen kohtaus on kohtauksellinen, ohimenevä aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Suurin osa epilepsiapotilaista saadaan kohtauksettomiksi lääkehoidon avulla.

Epileptiselle kohtaukselle altistavia tekijöitä on useita. Tavallisimmat tekijät ovat liiallinen valvominen, alkoholin käyttö, kuume, elektrolyyttihäiriöt, jotkut lääkeaineet sekä stressi.

Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen altistavien tekijöiden vaikutuksesta. Epilepsiadiagnoosi annetaan ja lääkitys aloitetaan kuitenkin yleensä vasta silloin, kun henkilöllä on todettu taipumus saada kohtauksia ilman altistavia tekijöitä.

Neuro NEO:sta saat asiantuntevaa apua epilepsian tutkimisessa, hoidossa ja seurannassa. Varaa aika neurologin vastaanotolle puhelimitse, puh. 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Epilepsian erilaiset kohtaustyypit

Epilepsiat muodostavat joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat paljon.

Kohtaustyypit luokitellaan kohtausten taustalla olevan aivosähkötoiminnan häiriön alkamiskohdan ja kohtauskuvauksen perusteella joko paikallisalkuisiksi tai yleistyviksi. Lääkehoidon valinta perustuu kohtaustyypin määrittämiseen.

Paikallisalkuinen epilepsia

Paikallisalkuisissa epilepsioissa epileptisen häiriön lähtökohta aivoissa on paikallinen. Häiriö alkaa tavallisimmin ohimolohkon alueella ja voi puhjeta missä ikävaiheessa tahansa.

Aivojen magneettitutkimuksella pyritään löytämään aivoissa oleva rakenteellinen häiriö, joka voisi selittää kohtaukset.

Yleistyvä epilepsia

Yleistyvissä epileptisissä kohtauksissa aivosähkötoiminnan purkauksellinen häiriö on todettavissa heti kohtausten alkaessa kummankin aivopuoliskon alueella.

Yleisimpiä kohtaustyyppejä ovat yleistyvät tajuttomuus-kouristus -kohtaukset, erityisesti aamuisin esiintyvät lihasnykäykset ja poissaolo -kohtaukset. Suoraan yleistyvä epilepsia puhkeaa yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä.

Epilepsian hoitaminen

Epilepsian hoidon tärkein osa on lääkehoito. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus. Epilepsialääkkeiden säännöllinen käyttö on hoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, eikä lääkityksen annostelua tulisi muuttaa ilman neuvottelua hoitavan lääkärin kanssa.

Epilepsia tai sen lääkitys voivat aiheuttaa myös muun muassa unihäiriöitä, mielialan laskua ja kognitiivisia ongelmia. Epilepsiapotilaan raskauden ehkäisy ja raskaus vaativat usein myös neurologin kannanottoa.

Paikallisalkuisen epilepsian lääkehoito

aikallisalkuisissa kohtauksissa okskarbatsepiini, karbamatsepiini, lamotrigiini, levetirasetaami, fenytoiini, valproaatti ja topiramaatti ovat yhtä tehokkaita toissijaisesti yleistyvien kohtausten ehkäisyssä. Valproaatti saattaa olla hiukan tehottomampi tajunnanhäiriökohtausten estossa.

Ensisijaislääkkeitä, gabapentiinia, klonatsepaamia, klobatsaamia, pregabaliinia, tiagabiinia, tsonisamidia tai lakosamidia voidaan käyttää tarvittaessa vaikeahoitoisen paikallisalkuisen epilepsian yhdistelmälääkehoitoina.

Yleistyvän epilepsian lääkehoito

Yleistyvien kohtausten ehkäisyssä valproaatti on yleensä ensisijaislääke. Lamotrigiini, topiramaatti ja levetirasetaami tarjoavat vaihtoehdon valproaatille yleistyvien epilepsioiden hoidossa.

Myös valproaatin, lamotrigiinin, levetirasetaamin, topiramaatin, klobatsaamin ja klonatsepaamin erilaisia yhdistelmiä voidaan käyttää.

Miten epilepsia ja lääkehoito vaikuttavat arjessa?

Epilepsialääkkeet ovat kokonaan korvattavia. Suurin osa potilaista saadaan kohtauksettomaksi lääkehoidon avulla.

Kohtauksettomuuden lisäksi hoidon tavoitteena on, ettei lääkityksestä olisi haittaavia sivuvaikutuksia ja potilas pystyisi jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää. Tästä huolimatta joidenkin potilaiden kohdalla epilepsia aiheuttaa moninaisia lisäoireita ja haittaa jokapäiväiseen elämään.

Epilepsia ja ajokielto

Epilepsialääkityksen aloittamisen yhteydessä asetetaan ajokielto. Potilaan täytyy olla vähintään vuoden ajan kohtaukseton lääkityksen kanssa ennen kuin ajolupa jälleen myönnetään. R2-ryhmän ajokortin epilepsiapotilas menettää. Tämä saattaa hankaloittaa jokapäiväistä elämää tai jopa työkykyä.

 

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Olli Tenovuo

neurologi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat