Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus

Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on usein mieleen painamisen ja mielessä säilyttämisen vaikeus. Uuden oppiminen on työläämpää, ja asiat unohtuvat nopeasti. Tapahtumamuisti heikentyy, erityisesti unohtuvat viimeaikaiset asiat ja tapahtumat.

Omainen huomaa Alzheimerin tautiin liittyvät ensimmäiset oireet yleensä siten, että henkilö alkaa lisääntyvästi kysyä samoja asioita uudelleen tai kertoo toistuvasti samoja asioita. Vanhat asiat henkilö muistaa yleensä hyvin.

Neuro NEO:n kokeneet asiantuntijat auttavat muistihäiriöiden tutkimisessa sekä Alzheimerin taudin hoidossa. Varaa aika puhelimitse tai nettiajanvarauksemme kautta!

Alzheimerin tauti voi alkaa jo 50-vuotiaana

Alzheimerin tautia sairastaa noin 65–75 prosenttia kaikista etenevistä muistisairauksista kärsivistä potilaista. Tyypillisesti Alzheimerin tauti alkaa yli 65-vuotiaana, mutta se voi alkaa jo 50 vuoden iässä.

Alzheimerin tauti aiheuttaa muitakin kuin muistioireita

Alzheimerin taudin edetessä ilmaantuu muidenkin tiedonkäsittelytoimintojen vaikeuksia. Sanojen löytäminen voi heikentyä; tutunkaan asian tai esineen nimi ei tule heti mieleen, vaan henkilö voi joutua käyttämään kiertoilmaisuja. Tapahtumien aikajärjestys tai päivämäärät sekä viikonpäivät voivat sekoittua.

Alzheimerin tautia sairastavalle voi myös tulla hahmotusvaikeuksia, mikä voi johtaa epävarmuuteen vieraisiin paikkoihin kulkemisessa. Myöhemmin vaikeuksia voi tulla tutussakin ympäristössä.  Sairauden alkuvaiheessa mukana voi olla myös masentuneisuutta ja aloitekyvyn heikentymistä, eli asioihin tarttuminen ja niiden hoitaminen vaikeutuu.

Alzheimerin taudin toteaminen

Alzheimerin taudin diagnosoimisessa keskeistä on tyypillisen oirekuvan ja sen etenemisen toteaminen. Yleensä ensimmäinen oire on etenevä tapahtumamuistin heikentyminen, mutta joskus Alzheimerin tauti voi alkaa muillakin oireilla.

Alzheimerin tautia epäiltäessä tehdään aluksi muistipotilaan tavanomaiset diagnostiset selvitykset. Näiden lisäksi voidaan lievissä tai epäselvissä tilanteissa ottaa selkäydinnestenäyte, josta voidaan tutkia tiettyjen taudille tyypillisten merkkiaineiden muutoksia.

Myös aivojen positroniemissiotomografia (PET) – tutkimuksella voidaan selvittää Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvien amyloidi-valkuaisaineen kasautumien olemassaolo.

Alzheimerin taudin hoitaminen

Alzheimerin taudin hoitoon on Suomessa tällä hetkellä käytössä neljä eri lääkeainetta: donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini ja memantiini. Näistä kolme ensin mainittua vaikuttavat aivojen asetyylikoliini-nimisen välittäjäaineen toimintaa tehostavasti ja ovat siten vaikutuksiltaan hyvin samankaltaisia.

Suomessa Alzheimerin taudin lääkehoito aloitetaan yleensä jollakin asetyylikoliinilääkkeellä, ja myöhemmin lääkitykseen yhdistetään memantiini. Jos henkilö ei esimerkiksi haittavaikutusten vuoksi voi käyttää asetyylikoliinilääkkeitä, voidaan hoito aloittaa memantiinilla.

Asetyylikoliinilääkkeet

Asetyylikoliinilääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat erilaiset maha-suolikanavan oireet kuten pahoinvointi, oksentelu, vatsan löysyys tai ripuli. Myös päänsärkyä, keinuttavaa huimauksen tunnetta tai lihaskramppeja (”suonenvetoa”) voi esiintyä.

Lääkkeet aloitetaan pienellä annoksella, ja annosta suurennetaan vähitellen. Yleisesti ottaen pätee seuraava sääntö: mitä suurempi annos on, sen parempi on teho. Jos henkilö ei siedä tiettyä asetyylikoliinilääkettä, voi toinen lääke silti sopia hyvin.

Memantiinilääkitys

Memantiini vaikuttaa aivoissa glutamaatti-nimisen välittäjäaineen toimintaan. Memantiini on yleensä varsin hyvin siedetty. Tavallisin haittavaikutus on keinuttava huimauksen tunne. Memantiini vaikuttaa eri mekanismilla kuin asetyylikoliinilääkkeet. Niinpä memantiinia ja jotain asetyylikoliinilääkettä voidaan käyttää myös yhdistelmähoitona.

Alzheimerin taudin hoidon seuranta

Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus tarkistetaan 2—3 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta.  Noin puolen vuoden hoidon jälkeen arvioidaan lääkityksen siedettävyys, teho sekä tilan mahdollinen vakiintuminen.

Myöhemmin vastetta arvioidaan puolen vuoden – vuoden välein, ellei erityisiä ongelmia ilmaannu. Tehon arvioinnissa käytetään muun muassa CERAD-testiä, toimintakykyä arvioivia testejä sekä potilaan ja omaisen haastatteluja.

Alzheimer-potilaan tukipalvelut

Lääkehoidon lisäksi potilaan ja omaisen tukeminen, riittävien ja oikea-aikaisten tukipalveluiden (eläkkeensaajan hoitotuki, omaishoidon tuki, ateriapalvelu, siivousapu, kotipalvelu, kotisairaanhoito jne.) suunnittelu ja toteuttaminen ovat tärkeitä.

Paikalliset muistiyhdistykset ovat myös keskeisessä roolissa tiedon jakamisessa, potilaiden ja omaisten tukemisessa sekä vertaistuen tarjoamisessa

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Juha Rinne

neurologi

Olli Tenovuo

neurologi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat