Neuropsykologinen kuntoutus on tärkeässä roolissa aivovamman jälkeen

Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on vammautunutta tulemaan toimeen muuttuneen toimintakyvyn aiheuttamilla rajoituksilla. Puolison tai läheisen ohjaus on osa neuropsykologista kuntoutusta.

Neuropsykologinen kuntoutus antaa myös psyykkistä tukea vammautuneelle tilanteeseen sopeutumisessa. Esimerkiksi muistiepävarmuutta opetellaan hallitsemaan muistiapukeinojen avulla tai opiskelutekniikoita opettelemalla.

Vammautuneen perheenjäsenten ohjaaminen ja tukeminen ovat tärkeä osa hoitoa. Aivovamma muuttaa lähes aina myös läheisten elämää merkittävästi. Aivovamman aiheuttamien oireiden ymmärtäminen helpottaa tilanteeseen sopeutumista.

Osaa aivovamman jälkioireista voidaan yrittää hillitä lääkityksellä. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi päänsärky, väsymys, äkkipikaisuus ja mielialan vaihtelut. Jälkioireiden lääkehoito kuuluu yleensä kokeneelle neurologille tai psykiatrille.

NEO:n neurologin vastaanotolle voit varata ajan puhelimitse, puh. 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Erilaiset ammattilaiset aivovamman jälkeisen kuntoutuksen tukena

Kuntoutumisessa voidaan tarvita myös fysioterapeutin tai puheterapeutin apua. Osa potilaista hyötyy myös toimintaterapiasta. Toimintaterapian tavoitteena voi olla esimerkiksi kotoisista arkitöistä selviytymisen opettelu, harrastusten etsiminen aiempien tilalle tai yleinen aktivointi arjessa.

Myös laitoskuntoutus voi olla monelle hyödyllistä. Laitoskuntoutuksen tavoitteita ovat muun muassa oman oirekuvan ymmärtämys, työkyvyn ja avohoidon kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutumisen edistäminen. Tärkeä osa laitoshoitoa on vammautuneen mahdollisuus päästä tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia.

Toistuvien aivovammojen ehkäisy

Aivovamman saaneilla on kohonnut riski saada myös uusi aivovamma. Aivojen toipuminen vammasta ei perustu varsinaiseen paranemiseen, vaan lähinnä aivojen kykyyn kompensoida tapahtunut vaurio. Tämän vuoksi toistuvat aivovammat ovat erityisen haitallisia: uuden vamman sattuessa aivoilla ei enää ole jäljellä normaalia kykyä vamman kompensoimiseen, kun sitä on jo jouduttu käyttämään aiemmasta vammasta toipumiseen.

Uuden vamman ennaltaehkäisy kannattaisi huomioida lähinnä välttämällä tietoisia riskejä uudesta aivovammasta. Tämä tarkoittaa muun muassa riskialttiiden urheilulajien välttämistä, kypärän käyttöä pyöräillessä ja humalajuomisen välttämistä.

Aivovammat

Aivovamman ensioireet

Aivovamman jälkioireet

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Olli Tenovuo

neurologi

Milla Ylijoki

lastenneurologi

Pauli Ylikotila

neurologi