Tajuttomuus-kouristuskohtauksen syy pitää aina selvittää

Tajuttomuus-kouristuskohtaus on oire, jonka taustalla voi olla lukuisia eri syitä. Kohtauksen syy pitää aina selvittää, ellei se jo ole entuudestaan tiedossa.

Tutkimusten tarkoituksena on selvittää, ovatko kyseessä epileptiset vai muut kohtaukset sekä selvittää kouristuskohtauksen syy. Syy pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti muun muassa verikokeilla sekä tarvittaessa aivojen kuvantamisella sekä aivosähköfilmillä (EEG).

Aivojen magneettikuvauksella selvitetään mahdollisia poikkeavuuksia aivojen rakenteessa. Kohtauksen luonteen selvittäminen on hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Neurologian erikoislääkäri on erikoistunut tajuttomuus-kouristuskohtausten syyn tutkimiseen ja hoitoon. Saat ajan vastaanotolle ja tutkimuksiin nopeasti puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Mitä tajuttomuus-kouristuskohtauksessa tapahtuu?

Tajuttomuus-kouristuskohtauksessa raajojen ja vartalon lihakset kouristelevat ja kouristeleva henkilö on tajuton. Kohtauksen aikana potilas ei hengitä, ja kasvot voivat sen vuoksi näyttää sinertäviltä. Tajuttomuus-kouristuskohtauksen aikana potilas voi purra kieleensä, ja hän voi virtsata tai ulostaa alleen.

Kouristus menee usein itsestään ohi alle viidessä minuutissa. Kouristusta seuraa yleensä jälkiuni. Potilas on herätessä alkuun sekava, eikä muista tapahtuneesta mitään. Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä useiden tuntienkin kestoinen jälkitila, jonka aikana henkilön toimintakyky ei ole normaali. Myös lihaskipuja voi esiintyä.

Myös tavalliseen pyörtymiseen voi liittyä raajojen nykimistä tai kouristelua. Tällöin potilas on kohtauksen aikana kalpea, potilas ei pure kieleensä eikä merkittävää jälkisekavuutta ole todettavissa. Esioireena on tyypillisesti heikottava olo, korvissa saattaa soida ja silmissä sumentua ennen kuin tajunta lopulta menee.

Tajuttomuus-kouristuskohtauksen syyt

Kouristuskohtaus johtuu usein aivojen sähköisen toiminnan ohimenevästä häiriöstä eli epileptisestä kohtauksesta. Yleistyneen tajuttomuus-kouristuskohtauksen lisäksi epilepsian oireena voi olla myös paikallisia, lievempiä kouristuksia.

Poikkeavan sähköpurkauksen sijainnista ja leviämisalueesta aivoissa riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu. Epilepsiassa on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman poikkeuksellisia altistavia tekijöitä. Epilepsian syy pyritään määrittelemään aina, kun se vain on mahdollista.

Epilepsian kaltaisia vieroituskouristuskohtauksia voi esiintyä pitkän ja runsaan alkoholinkäytön jälkeen tai säännöllisen rauhoittavien lääkkeiden käytön äkillisen lopettamisen jälkeen. Myös tietyt lääkkeet, erityisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet sekä univelka lisäävät kouristusriskiä.

Kouristukset voivat johtua myös aineenvaihdunnallisista syistä. Liian alhainen verensokeri tai elektrolyyttihäiriöt (natriumin tai kalsiumin puute) voivat aiheuttaa kouristuksia.

Joskus kouristelun taustalla on äkillinen verenkierron häiriö. Esimerkiksi sydämen rytmihäiriöiden seurauksena voi esiintyä tajuttomuus-kouristuskohtauksia.

Milloin lääkäriin?

Ensimmäisen kouristuskohtauksen jälkeen pitää hakeutua välittömästi tarkempiin tutkimuksiin. Välittömään hoitoon ei ole kuitenkaan tarvetta, mikäli kohtaus on ollut tyypillisesti pyörtymiseen sopiva tai syy on entuudestaan tiedossa.

Jos kouristelu kestää yli viisi minuuttia, tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi, että kohtauksen saanut ei välillä toivu, tulee kaikki potilaat – mukaan lukien epilepsiapotilaat – siirtää sairaalahoitoon kiireellisesti.

Hoito

Hoito riippuu täysin kouristuksen aiheuttaneesta tekijästä. Yksittäistä epileptistä kohtausta ei yleensä tarvitse hoitaa, ellei sen syynä ole aivosairaus, joka aiheuttaa merkittävän riskin kohtauksen uusimiselle.

Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse silloin, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti, ilman erityisiä altistavia tekijöitä.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Olli Tenovuo

neurologi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat