Muistivaikeudet

Muistipulmat_artikkeli

Raja normaalin ikääntymisen ja alkavan muistisairauden välillä on häilyvä. Muistisairaudessa uusien asioiden oppiminen ja mielessä säilyttäminen ovat heikentyneet. Tämä johtaa toiminnan hidastumiseen, epävarmuuteen ja virheisiin erityisesti vaativissa tehtävissä. Rutiininomaiset tehtävät sujuvat alkuvaiheessa vaikeuksitta.

Normaaliin ikääntymiseen kuuluvia tyypillisiä muistitoimintojen muutoksia ovat mieleen painamisen ja mieleen palauttamisen hidastuminen. Sen sijaan mielessä säilyttäminen ei heikkene ikääntymisen myötä.

Iäkkäänäkin kykenee oppimaan uusia asioita kuten tietokoneohjelmia, vieraita kieliä ja uusien laitteiden käyttämistä, mutta ne vaativat enemmän aikaa ja keskittymistä. Merkittävä muistin toiminnan heikentyminen ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Sen taustalla on muistia heikentävä tila tai sairaus, jonka syy pitää selvittää.

Mikä ennustaa alkavaa muistisairautta?

Muistin toiminnan heikentyminen aiheuttaa usein uupumusta ja masennusta. Henkilö ei aina itse tunnista muistitoimintojen heikentymistä. Omaiset havaitsevat suorituskyvyn heikkenemisen usein potilasta herkemmin. Keskeinen merkki etenevästä muistisairaudesta on oireiden paheneminen ajan myötä.

Keskeisiä tutkimuksia muistioireiden syyn selvittämisessä ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus, laboratoriokokeet, muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen arviointi sekä aivojen kuvantaminen.

Neurologi on muistioireiden selvittämisen asiantuntija. Varaa aika vastaanotolle puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Kliininen tutkimus

Kliinisessä lääkärintutkimuksessa tärkeää on potilaan ja omaisen tai muun läheisen haastattelu. Tässä voidaan käyttää apuna myös itse täytettäviä muistikyselyitä. Tämän vuoksi on tärkeää, että lääkärin vastaanotolla on mukana potilaan lisäksi hänen omaisensa tai muu läheinen henkilö.

Laboratoriokokeet

Laboratoriokokeilla suljetaan pois muita sairauksia tai tiloja, jotka voivat aiheuttaa muistin heikentymistä tai pahentaa muusta syystä johtuvia muistivaikeuksia. Tarvittavat laboratoriokokeet valitaan potilaan tilanteen ja muiden sairauksien perusteella.

Tyypillisesti tutkitaan muun muassa kilpirauhasen toimintaa, määritetään hemoglobiini ja B12-vitamiinitaso sekä selvitetään maksan ja munuaisten toimintaa.

Seulontatestit

Muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen arvioinnissa voidaan käyttää seulontatestejä, kuten MMSE-testiä (MMSE = Mini Mental State Examination), jossa pistemäärä vaihtelee 0—30 välillä. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä parempi tulos.

MMSE on epäherkkä havaitsemaan lieviä, alkavia muistisairauksia. Siksi usein käytetään laajempaa CERAD-nimistä tehtäväsarjaa, joka on herkempi havaitsemaan erityisesti varhaiseen Alzheimerin tautiin liittyviä muistin ja muun tiedonkäsittelyn muutoksia.

Usein seulontatestit tekee muistihoitaja. Joskus tarvitaan hyvin perusteellista arviota. Tuolloin tehdään neuropsykologinen tutkimus, jonka tekee erityiskoulutuksen saanut psykologi eli neuropsykologi. Neuropsykologista tutkimusta tarvitaan usein tilanteissa, joissa oireet ovat hyvin lievät tai tilanteeseen liittyy monimutkaisia työkykyyn ja oikeustoimiin liittyviä kysymyksiä.

Kuvantamistutkimukset

Aivojen kuvantaminen kuuluu tehdä aina, jos henkilöllä todetaan muistitoimintojen merkittävä heikentyminen.  Magneettikuvaus (MRI) on herkempi ja tarkempi kuin tietokonetomografia (TT) osoittamaan eri muistisairauksille tyypillisiä rakenteellisia aivomuutoksia.

Aina MRI-kuvausta ei voida tehdä esimerkiksi ahtaanpaikan kammon tai sydämen tahdistimen takia. Silloin vaihtoehtona on aivojen tietokonetomografia (TT) -tutkimus, joka käyttää hyväkseen röntgensäteilyä.

TT-tutkimuksella voidaan sulkea pois monia muistin heikentymistä aiheuttavia tiloja: kasvaimet, isot infarktit tai verenvuodot sekä aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöt (normaalipaineinen hydrokefalus eli NPH). Uusimmilla TT-laitteilla voidaan myös arvioida muistin kannalta tärkeitä aivorakenteita.

Erityistutkimukset

Hyvin lievissä tai muuten epäselvissä tilanteissa voi olla apua eritystutkimuksista. Erityistutkimuksia ovat selkäydinnestenäytetutkimus sekä aivojen toimintaa kuvastava PET-tutkimus (positroniemissiotomografia).

Selkäydinnesteestä voidaan mitata esimerkiksi Alzheimerin taudille tyypillisten merkkiaineiden pitoisuuksia. Aivojen PET-tutkimuksella voidaan selvittää muun muassa aivojen sokeriaineenvaihduntaa tai amyloidi-valkuaisaineen kertymien olemassaoloa.

Tutkimusten jälkeen

Muistivaikeuksien syyn selvittyä voidaan ryhtyä tarvittaviin jatkotoimiin: aloittaa kohdennettu lääkehoito tietyissä etenevissä muistisairauksissa, tehdä tarvittavat muutokset lääkityksessä tai puuttua riskitekijöihin. Joskus muistivaikeuksien syy ei heti selviä. Silloin tilaa seurataan, ja uusia tutkimuksia tehdään puolen vuoden – vuoden kuluttua.

Muistioireiden tavallisia syitä

 

Ohimenevät Pysyvä jälkitila Mahdollisesti parannettavat Etenevä muistisairaus
Aivoverenkiertosairaus Aivovamma Aineenvaihdunnan häiriöt (esim. kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta) Alzheimerin tauti
Lievä aivovamma Aivoverenkiertosairaus Kallonsisäiset syyt (hyvänlaatuinen aivokasvain, kovakalvonalainen verenvuoto, normaalipaineinen hydrokefalus (NPH)) Verenkiertoperäinen muistisairaus
Epilepsiakohtaus Aivokalvojen tai aivojen tulehdus Puutostilat (B12-vitamiini, foolihappo, B1-vitamiini) Lewyn kappale -tauti
Epäsopiva lääkitys Hoitamaton B1-vitamiinin puute Psykiatriset syyt (masennus, ahdistuneisuus, uupumusoireyhtymä) Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus
Päihteet Aivoleikkaus ja sädehoito Keskushermostoinfektiot (borrelioosi) Otsa-ohimolohkorappeumat
Psykiatriset häiriöt Pitkäaikaisen alkoholinkäytön aiheuttama aivovaurio Aivojen hapen- ja verenkierron puute (vaikea anemia, matala verenpaine, uniapnea)
Sekavuus Muistia heikentävä lääkitys

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Juha Rinne

neurologi

Olli Tenovuo

neurologi

Milla Ylijoki

lastenneurologi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä Salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat