Huimaus

Huimaus voidaan jaotella kiertävään huimaukseen ja muuhun huimaukseen. Kiertävä huimaus on karusellimaista, itseä tai ympäristöä pyörittävää. Muu huimaus voi olla kaatavaa, keinuttavaa, laivankansimaista, putoavaa tai humalatilaan verrattavaa.

Huimaus on epämiellyttävä ja pelottavakin harha-aistimus, vaikka oireen takana on harvoin vakavampaa sairautta. Yleisin huimauksen syy on hyvänlaatuinen asentohuimaus.

Huimauksen todellinen luonne on selvitettävä tarkoin, koska oman tasapainon suhde ympäristöön on toisen vaikea ymmärtää.

Jos kärsit huimauksesta, ota yhteyttä Neuro NEO:on. Erikoislääkärimme vastaanotolle voit varata ajan helposti ja nopeasti puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Huimaus voi olla henkilöstä riippuen paineen tunnetta, pään outoutta, uhkaavaa tajunnan menetystä tai pyörtymistä.  Tunteen ymmärtämisellä on tärkeä merkitys, koska se jo johtaa oikeaan suuntaan syiden taustalle.

Tasapainosta vastaava järjestelmä koostuu ihmisellä aivoista, jotka aistivat korvista, jaloista, niskasta ja silmistä tulevaa tietoa tasapainosta. Tasapainon säätelyyn vaikuttavat oleellisesti verenpaine sekä sydämen ja kilpirauhasen toiminta. Säätelyhäiriöitä aiheuttavat myös lääkkeiden sivuvaikutukset.

Huimauksen syyt

Yleisin huimauksen syy on hyvänlaatuinen asentohuimaus, jossa asennonvaihdoksiin liittyy laadultaan kiertävä huimaus, joka voi olla hyvin voimakas. Korvaperäisiä huimauksia ovat Menieren tauti ja äkillinen toispuolinen tasapainoelinvaurio.

Erilaiset niskavaivat kuten lihasjännitys, liikkuvuushäiriöt ja kulumat aiheuttavat huimausta, joka on tyypillisimmin epävakauden tunnetta kävellessä. Myös paniikkimaisiin tuntemuksiin voi liittyä huimausta, samoin kuin pään ja niskan vammoihin.

Aivovaurio ei ole kovin yleinen huimauksen syy. Taustalla voi silloin olla aivoverenkiertohäiriöitä, aivojen sähköisiä häiriöitä tai aivojen tulehduksellisia häiriöitä.

Huimauksen tutkiminen

Lääkärin tekemä potilaan haastattelu on tärkein tutkimus huimauksen syyn selvittämisessä. Sen avulla saadaan olennaista tietoa huimauksen luonteesta.

Kliinisen tutkimuksen tekee lääkäri. Tarvittaessa voidaan tehdä myös konetutkimuksia, kuten pään magneetti- tai tomografiatutkimus tai ENG (elektronystagmografia)-silmänliike- tai tasapainoelintutkimus.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Anna Brück

neurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Valtteri Kaasinen

neurologi

Matti Karvonen

neurologi

Nina Kemppainen

neurologi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Pauliina Lindholm

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Olli Tenovuo

neurologi

Milla Ylijoki

lastenneurologi

Pauli Ylikotila

neurologi