Puheen kehityksen häiriöt

Lasten kielellisessä kehityksessä voi olla suuriakin eroja. Jos lapsen puheen kehitys on yli vuoden jäljessä ikäodotuksesta, on kyseessä merkittävä kielellinen kehityspoikkeama.

Lapset kehittyvät hyvin yksilöllisesti, ja heidän kielellisessä kehityksessään voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja. Jotkut lapset sanovat ensimmäiset sanansa alle vuoden ikäisenä, ja toisilla sanojen löytyminen vie enemmän aikaa.

Jos lapsen puheen kehitys on yli vuoden ikäodotuksesta jäljessä, on kyseessä merkittävä kielellinen kehityspoikkeama, joka edellyttää kuulovamman, kehitysvamman ja autistisen kehityshäiriön mahdollisuuden poissulkemista.

Puheen kehityksen viive

Normaaliin kehitysvaihteluun kuuluva puheen kehityksen viive on kyseessä silloin, kun lapsen kognitiivinen ja psykomotorinen kehitys ovat normaaleja, lapsella ei epäillä kuulovammaa ja lapsen ilmaisussa tai puheen ymmärtämisessä on lähinnä laadullista kypsymättömyyttä. Tällöin lapsen puheen kehitys noudattaa normaalia kehitystä, mutta on jäljessä yleisestä kehitysaikataulusta.  Tarvittaessa puheterapeutin arvio varmistaa kehitysviiveen hyvänlaatuisuuden.

Jos perheessä puhutaan useampaa kieltä, voi lapsen kielellinen kehitys olla viiveistä. Lapsi on kuitenkin kiinnostunut kommunikoimaan, ottaa aktiivisesti kontaktia ja käyttää sitä kieltä, jota eniten kuulee ympäristössään. Vanhemmille suositellaan oman äidinkielen käyttöä, koska se on inhimillisen kanssakäymisen kannalta tärkein kieli, jolla ilmaisemme tunteitamme.

Kielen kehityksen erityisvaikeus

Jos lapsen puheen kehitys on yli vuoden jäljessä ikäodotuksesta, on kyseessä merkittävä kielellinen kehityspoikkeama. Kielen kehityksen erityisvaikeus -diagnoosi edellyttää kuulovamman, kehitysvamman ja autistisen kehityshäiriön mahdollisuuden pois sulkemista.

Nyrkkisääntönä pidetään seuraavaa: mikäli kaksivuotias ei käytä yksittäisiä sanoja, tai kolmevuotias ei puhu kahden sanan lauseita, on kyseessä selvä poikkeavuus kielellisessä kehityksessä.

Normaali puheen kehitys

0 – 1 vuotta   

  • 1 kk hymyilee vastavuoroisesti
  • 3 kk ääntelee
  • 6 kk jokeltelee vivahteikkaasti
  • 9 kk ääntelyn tukena
  • 12 kk ensimmäiset sanat

1,5 vuotta

  • useita merkityksellisiä sanoja
  • ymmärtää enemmän kuin tuottaa
  • orastavat symboliset leikit
  • noudattaa ohjeita

2 vuotta  

  • tuntee 200 sanaa
  • käyttää sanayhdistelmiä

3 vuotta   

  • oppii uusia sanoja päivittäin
  • puhe on ymmärrettävää
  • puheessa on taivutusmuotoja
  • käsky-, kielto- ja kysymyslauseet

4 vuotta

  • hallitsee lauseiden muodostamisen perussäännöt
  • ajan, paikan ja sijainnin ilmaisut

5 vuotta

  • keskustelee ja kertoo tarinoita
  • käsitteiden hallinta (koko, määrä, väri, muoto)

6 vuotta

  • ääntäminen yleiskielen (murteen) mukaista
  • sanavarasto huomattavan laaja
  • havaitsee äänne-eroja (luki-valmiudet)

Kielellisen erityisvaikeuden tutkiminen

Kuulovamman mahdollisuus poissuljetaan luotettavalla kuulontutkimuksella. Merkittävään kehityshäiriöön tai kehitysvammaan viittaavat yleinen kehityksen jälkeen jääminen ja huomattavasti poikkeavat käyttäytymispiirteet. Autistiseen kehityshäiriöön viittaavat lapsen heikko kontakti, puheen puuttuminen sekä toistuvat rituaalinomaiset maneerit tai tavat.

Jos lapsen yleinen kehitys on normaalirajoissa eikä viitteitä kuulovammasta ole, mutta puheen ja kielen kehitys on selkeästi poikkeavaa, on kyseessä erityisvaikeusepäily. Silloin arviointia jatketaan puheterapeutin ja psykologin tutkimuksilla.

Jos psykologin arvioinnissa todetaan, että ei-kielellinen kehitys on ikäodotuksen rajoissa ja ero kielellisen kehityksen vaikeuksiin on selvä, on kyseessä puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus. Kielellisen kehityksen vaikeusastetta ja ongelman tasoa arvioi puheterapeutti.

Ongelmat on tärkeä huomata varhain

Lapsen kielen kehitykseen ja kommunikaatioon liittyvien ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen avaa mahdollisuuden varhaiskuntoutukseen ja varhaistukeen. Mitä aiemmin ongelmat havaitaan, sitä aiemmin lasta pystymään auttamaan.

Jos lapsella on lievä kielellisen kehityksen erityisvaikeus, ei erikoissairaanhoidon lisätutkimuksia tarvita. Tärkeintä on riittävien tukitoimien saaminen lapsen kehityksen turvaamiseksi (vanhempien ohjaus, sopiva päivähoitomuoto, koulumuodon arvio, puheterapia). Lapsen kehitystä voidaan seurata ja ohjausta antaa omassa neuvolassa.

Vaikea-asteinen kielellinen kehityshäiriö merkitsee vaikeavammaisuutta. Tällöin lapsi hyötyy erityistasolla tehtävästä arvioinnista. Lapsen kuntoutuksen kustannuksiin osallistuu useimmiten Kela. Lapsi tarvitsee usein päivähoidon erityisjärjestelyitä, yksilöllisen puheterapian, kommunikaation tukimuotoja (viittomat, kuvakommunikaatio) ja vanhemmat ovat oikeutettuja Kelan maksamaan vammaistukeen sekä sopeutumisvalmennukseen.

Rajanveto vaikea-asteisen ja lievän kielellisen kehityksen erityisvaikeuden välillä on liukuva. Päätöksen jatkotoimenpiteistä tekee lääkäri käytettävissä olevien arvioiden, päivähoitopalautteiden, esitietojen ja kliinisen (lääkärin tekemä potilaan tutkimus) arvion perusteella. Jatkohoitoon ja tutkimuksiin lähettämisen perusteet ovat lääketieteelliset.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat