Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudesta puhutaan yleisesti silloin, kun kouluikäisellä lapsella on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita, ja oppiminen vaatii kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa. Joskus on syytä hakeutua lastenneurologin tutkimuksiin.

Oppimisvaikeuksia tutkittaessa haasteena on erottaa autettavissa olevat kehityksen erityisvaikeudet lahjakkuuseroista, sekä tunnistaa ne lapset ja perheet, jotka ovat psykososiaalisen tuen tarpeessa.

Jos lapsen kehitys- tai oppimisvaikeuden syynä on epäiltävissä älyllisen kehityksen yleistä heikkoutta, aistivammaa, laaja-alaista kehityshäiriötä (autismikirjon häiriötä), hankinnaista sairautta tai vammaa, ovat lastenneurologin tutkimukset diagnoosin ja hoidon osalta aiheelliset.

Neuro NEO:n lastenneurologin vastaanotolle voit varata ajan puhelimitse 010 235 3535 tai nettiajanvarauksemme kautta.

Lievät oppimisvaikeudet kertovat yksilöeroista

Lievät oppimiseen ja kehitykseen liittyvät vaikeudet eivät ole vakavia, vaan kertovat enemmän yksilöiden välisistä eroista. Vaikeammat kehityksen poikkeamat ilmenevät jo varhaislapsuudessa tai leikki-iässä, ja ne edustavat normaalista kehityksestä selvästi erottuvaa käyttäytymispiirrettä.

Oppimiseen vaikuttaa lapsen lahjakkuus, motivaatio, psykososiaalinen sopeutuminen, kulttuuri- ja kielitausta sekä opetuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Kapea-alaiset oppimiseen liittyvät erityisvaikeudet (lukivaikeudet, tarkkaavaisuuden pulmat, matematiikan oppimisen vaikeudet) ilmenevät usein vasta kouluiässä yleisopetuksessa olevilla lapsilla.

Tarkkaavuushäiriö (ADHD)

Tarkkaavuushäiriö (ADHD) on yleisin lasten ja nuorten kehitystä ja oppimista vaikeuttava piirre. Alle kouluikäisen lapsen vilkkaus, levottomuus ja vaikeudet keskittyä leikkimään saatetaan tulkinta kasvatusongelmaksi. Kouluikäisellä lapsella tarkkaavuusongelmaan liittyy keskittymiskyvyttömyyden lisäksi usein lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia. Lievimmillään tarkkaavuushäiriö ilmenee vasta nuoruusiässä opiskelu- tai työhön sijoittumisvaikeuksina tai vaikeuksina ihmissuhteissa.

Vaikeat kehityshäiriöt huomataan usein neuvolassa

Monimuotoisemmat ja laaja-alaiset kehitykseen sekä oppimiseen liittyvät ongelmat tunnistetaan neljän ja viiden vuoden iässä tapahtuvissa neuvolan kehitysarvioinnissa sekä koulukypsyystesteissä. Vaikea-asteisista kehityshäiriöistä, liikunta- ja aistivammoista kärsivät lapset ovat erikoissairaanhoidon tai erityishuoltopiirien seurannoissa, ja heidän kouluopetuksensa järjestelyt tehdään usein osana muuta kuntoutussuunnitelmaa.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Milla Ylijoki

lastenneurologi

Pauli Ylikotila

neurologi