Etusivu / Palvelut / Neurologiset oireet ja sairaudet / Lastenneurologia / Lasten ja nuorten päänsärky

Lasten ja nuorten päänsärky

Yleisin syy lasten ja nuorten päänsärkyyn on migreeni. Pienten lasten kohdalla päänsärky voi olla vaikea havaita, jos lapsi ei osaa itse nimetä kärsivänsä päänsärystä.

Lapset kärsivät päänsärystä siinä missä aikuisetkin. Lapsen ärtyisyys, levottomuus, väsymys, pahoinvointi ja vatsakivut voivat olla merkkejä päänsärystä.

Migreeni voi alkaa minkä ikäisenä tahansa. Vasta kouluiässä tulevat esiin migreenille tyypilliset oireet: toispuoleinen voimakas jyskyttävä päänsärky näkö- ja tuntohäiriöineen. Nuoremmilla lapsilla oireet ovat moninaisemmat. Niistä käytetään nimitystä migreeniekvivalentit eli migreeniä ennakoivat oireet. Lapsilla ja nuorilla tavataan migreeniin liittyviä oirekokonaisuuksia, joita ei ole aikuisväestössä tai jotka ovat aikuisilla hyvin harvinaisia.

Jos lapsellasi on päänsärkyä, tai siihen viittaavia oireita, varaa aika Neuro NEO:n neurologin vastaanotolle tutkimuksiin. Ajan saat nopeasti nettiajanvarauksemme kautta tai soittamalla, puh. 010 235 3535.

Lasten päänsäryn tutkiminen

Päänsärkyä ei voida todeta tutkimusmenetelmän avulla. Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja erilaisten päänsärkyä aiheuttavien sairauksien huomioimiseen. Päänsärky jaotellaan kahteen osaan: primaariin päänsärkyyn eli migreeniin ja migreeninkaltaisiin oirekokonaisuuksiin sekä toissijaisiin päänsärkyä aiheuttaviin sairauksiin.

Jos lapsen epäillään kärsivän päänsärystä, otetaan tutkimuksissa ensimmäisenä huomioon toissijaiset päänsärkyä aiheuttavat sairaudet.  Näitä ovat esimerkiksi tulehdukset (korva- ja poskiontelotulehdukset, aivokalvojen ja aivojen tulehdustilat), kohonnut kallon sisäinen paine, aivoverenkiertohäiriöt (hyvin harvinaisia lapsilla) ja aineenvaihduntahäiriöt (liiaksi kohonnut tai laskenut verensokeri, kilpirauhasen toimintahäiriöt).

Päänsäryn syynä on erittäin harvoin aivokasvain. Tällöin oireet johtuvat kallon sisäisen paineen kohoamisesta, ja tämä voidaan havaita tyypillisten oireiden (suorituskyvyn lasku, ponnistelun välttäminen, vaikeutuva päänsärky ja pahoinvointi) sekä paineen kohoamiseen viittaavien löydösten perusteella.

Aivojen kuvantamista tarvitaan lapsen ja nuoren päänsäryn tutkimisessa hyvin harvoin. Kuvantamistutkimus on tarpeellinen esimerkiksi silloin, jos epäillään aivokasvainta, aivoverenkiertohäiriötä, kohonnutta kallonsisäistä painetta tai kallon sisäistä tulehdustilaa. Terveen lapsen aivojen kuvantaminen varmuuden vuoksi voi johtaa hyvänlaatuisten, normaaliin anatomiaan liittyvien sattumalöydösten esille tuloon, mistä voi aiheutua kiusallista haittaa koko perheelle.

Päänsäryn hoitaminen

Lasten päänsärkyä hoidetaan kuten aikuispotilailla: oireenmukaisesti ja vaikeimmissa tilanteissa estolääkitystä käyttämällä.

Kipulääkkeet ja estolääkitys suunnitellaan aina yksilöllisesti siten, että hoitosuunnitelmassa huomioidaan lapsen ikä, koko, lääkeaineherkkyydet ja teini-ikäisillä myös sukupuoli. Lääkkeetön hoito-ohjaus on osa kokonaishoitoa.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Milla Ylijoki

lastenneurologi

Pauli Ylikotila

neurologi