Autistinen kehityshäiriö

Epäily autistisesta kehityshäiriöstä syntyy lapsen puheen puuttumisen myötä. Tyypillisesti epäily herää lapsen ollessa noin puolitoistavuotias. Autistinen lapsi ei reagoi nimeensä, sanoja ei ole käytössä laisinkaan tai niitä on hyvin vähän, eikä lapseen saa tavanomaista vastavuoroista kontaktia.

Autismi-termi tarkoittaa ”itseensä kääntynyttä”. Autismilla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen kommunikoi ja puhuu hyvin poikkeavalla tavalla. Lisäksi autistisella ihmisellä on toistuvia maneereja, pakkoliikkeitä tai ajatuksia. Autismi ei ole yksi sairaus tai kehityshäiriö, vaan kyse on hyvin moninaisesta aivojen toimintahäiriöstä, josta autistiset käyttäytymispiirteet aiheutuvat.

Neuro NEO:n neurologit ovat kokeneita asiantuntijoita, joiden vastaanotolle saat ajan nopeasti. Ajan voit varata nettiajanvarauksemme kautta tai puhelimitse, puh. 010 235 3535.

Minkälainen autistinen lapsi on?

Autistisessa kehityshäiriössä lapset ovat usein levottomia ja reagoivat suuttumalla herkästi. Leikkitaidot ovat kehittymättömät, ja lapsi saattaa toistaa samoja liikkeitä tai asioita päivästä toiseen jopa satoja kertoja.

Autistiselle kehityshäiriölle on harvemmin osoitettavissa mitään erityistä syytä. Autistiset lapset muistuttavat ulkonaisesti tavallisia lapsia, mutta heidän käyttäytymisensä on hyvin sisäänpäin kääntynyttä ja ulkopuoliselle vaikeasti ymmärrettävää. Vaikeinta on kommunikaation heikkous ja puute: lapsi ei tunnu reagoivan puheeseen tai tavanomaisiin kehon viesteihin kuten halauksiin ja syliin ottamiseen.

Autistisen lapsen kuntoutus

Kuntoutuksessa pyritään löytämän ensisijaisesti väylä yhteiseen kommunikaatioon lapsen kanssa. Usein käytetään hyväksi esine- ja kuvakommunikaatiota.

Lasta ohjataan myös ennakoimalla erilaisia tilanteita, sillä erityisesti siirtymätilanteet ovat haasteellisia autistisessa kehityshäiriössä. Ennakointi tapahtuu kuvakommunikaation avulla: lapselle rakennetaan oma kuvitettu tai kirjoitettu päiväjärjestys lukujärjestyksen tavoin.

Kuntoutus suunnitellaan useimmiten moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuvat vanhempien lisäksi esimerkiksi päiväkodin tai koulun edustajat, puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, kuntoutusohjaaja tai sosiaalityöntekijä sekä lääkäri.

Lapsen kuntoutuksessa käytetään hyväksi erilaisia opetusmenetelmiä, jotka edistävät kommunikaation kehitystä (esimerkiksi TEACCH-menetelmä, Treatment and Education of Autistic and other Communication handicapped Children).

Kouluikäisen lapsen kuntoutus tapahtuu koulussa osana lapsen opetusta. Autistisessa kehityshäiriössä haasteet ovat hyvin moninaiset. Toisilla lapsilla ja nuorilla ne painottuvat voimakkaasti kommunikaatioon, toisilla taas on kommunikaatiovaikeuksien lisäksi myös käytösongelmia ja keskittymiskyvyttömyyttä. Iän myötä itsesäätelyvaikeudet korostuvat entisestään, ja vankkoja tukitoimia tarvitaan pitkään.

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Pauli Ylikotila

neurologi