Aspergerin oireyhtymä

Asperger-lapsen varhaiskehitys on tavanomaista. Asperger-lapselle ominaiset piirteet tulevat esiin puheenkehityksen myötä: lapsi voi käyttää erikoisia ilmaisuja, ulkoa opittuja sananparsia, mainoslauseita ja TV-ohjelmien vuorosanoja. Lapsen puhe voi olla pikkuvanhaa ja lähes kirjakielen omaista.

Lapsen ja nuoren omintakeisesta tavasta hahmottaa sosiaalista ympäristöään käytetään nimitystä Aspergerin oireyhtymä. Usein Aspergerin oireyhtymää pidetään yhtenä autismin kirjohäiriöön kuuluvana ilmiönä, mutta ainakin historiallisessa mielessä autismissa ja Aspergerin oireyhtymässä on kyse erilaisesta ongelmasta. Molemmissa tiloissa on yhteistä vuorovaikutukseen ja kommunikaation liittyvät vaikeudet.

Aspergerin oireyhtymä ei ole sairaus, vaan kyse on sosiokognitiivisesta (sosiaalisten sääntöjen oppiminen) aivojen kehitysvaikeudesta. Kehitysvaikeudelle on ominaista perinnöllisyys, ja usein suvussa esiintyy samoja käyttäytymispiirteitä.

Asperger-oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, jos lapsi on väärinymmärretty ja riski kaltoin kohteluun kasvaa. Oikealla ohjauksella ja tukitoimilla tuetaan lapsen ja nuoren sopeutumista, mutta myös lapsen kasvuympäristö tarvitsee asiasta oikeaa tietoa.

Asperger-oireyhtymän asiantuntijat löydät Neuro NEO:sta. Kokeneille neurologeillemme saat varattua ajan nettiajanvarauksemme kautta tai puhelimitse 010 235 3535.

Tavanomaiset lasten leikit eivät kiinnosta Aspergerin oireyhtymässä laisinkaan. Kiinnostuksen kohteena voivat olla erilaisten asioiden keräily tai perusteellinen ja lähes pakonomainen kiinnostus johonkin asiaan. Toisten lasten seura ei juuri kiinnosta, mutta aikuisen juttusille Asperger-lapsi hakeutuu mielellään.

Nuorten maailmassa Asperger-lapsen sosiaalinen kömpelyys korostuu entisestään. Riskit niin sosiaaliselle syrjäytymiselle kuin kiusaamisen kohteesi joutumiselle ovat nuoruusiässä ilmeisiä.

Aspergerin oireyhtymän diagnostiset kriteerit (Gillbergin ja Gillbergin mukaan 1989)

1. Suuria vaikeuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (vähintään kaksi seuraavista):

  • kyvyttömyyttä kontaktiin samanikäisten kanssa
  • kontaktit samanikäisiin eivät näytä olevan tärkeitä
  • kyvyttömyyttä ymmärtää sosiaalisia vuorovaikutuksen viestejä
  • sosiaalisesti ja emotionaalisesti sopimatonta käyttäytymistä

2. Yksipuolisia, kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita (vähintään yksi seuraavista):

  • jotka syrjäyttävät kaikki muut puuhat
  • joita toistetaan kaavamaisesti
  • joihin sisältyy ulkoa opittua tietoa ilman syvällisempää merkitystä

3. Pakonomainen tarve luoda rutiineja ja harrastuksia (vähintään yksi seuraavista):

  • jotka hallitsevat henkilön koko olemassaoloa
  • joihin pakotetaan toisetkin ihmiset osallistumaan

4. Puheen ja kielenkehityksen ongelmia (vähintään kolme seuraavista):

  • puheen kehitys myöhässä
  • ulkoisesti erinomainen puheenilmaisu
  • muodollinen ja pikkutarkka puhe
  • omalaatuinen puhemelodia; yksitoikkoinen, kimeä tai muuten poikkeava ääni
  • puutteellinen kyky ymmärtää puhetta sekä siihen liittyen väärinkäsityksiä, jotka koskevat sanojen kirjaimellista/ kuvaannollista merkitystä.

5. Ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa (vähintään yksi seuraavista):

  • eleiden käyttö rajoittunutta
  • kömpelö kehonkieli
  • ilmeet niukkoja
  • poikkeavia kasvonilmeitä
  • omalaatuinen, tuijottava katse

6. Motorinen kömpelyys

Asiantuntijat

Anu Anttinen

neurologi

Harri Arikka

lastenneurologi

Juha-Pekka Erälinna

neurologi

Janek Frantzén

neurokirurgi, selkä- ja kaularankakirurgi

Pekka Jokinen

neurokirurgi

Jaana Korpela

neurologi

Mikko Laaksonen

neurologi

Salla Lamusuo

neurologi

Riitta Niskanen

neurologi

Olli Oksaranta

neurologi

Jaakko Rinne

neurokirurgi

Pauli Ylikotila

neurologi

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat