Etusivu / Palvelut / Naistentaudit / Naisen virtsankarkailu

Virtsankarkailu on yleinen oire

Virtsankarkailu on hyvin yleinen oire, jonka esiintyvyys kasvaa iän myötä. Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun oire on jatkuva ja virtsankarkailu haittaa päivittäistä elämää tai aiheuttaa sosiaalista tai hygieenistä haittaa.

Naisen virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on tavallinen oire, jota esiintyy satunnaisesti noin 50 prosentilla kaikista naisista. Säännöllinen, haittaava virtsankarkailu lisääntyy iän myötä. Sellaista on joka viidennellä 25–60 -vuotiaalla suomalaisnaisella ja yli 70-vuotiaista 60 prosentilla naisista.

Virtsankarkailu – milloin lääkäriin?

Satunnainen virtsankarkailu on tavallinen oire, eikä se vaadi toimenpiteitä. Joskus taustalla on lieväoireinen virtsatietulehdus, joka voidaan poissulkea tutkimalla virtsanäyte laboratoriossa.

Jos kärsit virtsankarkailusta, varaa aika Naisten NEO:n gynekologille. Ajan saat nopeasti puhelimitse tai nettiajanvarauksemme kautta.

Vastaanotolle tullaan mielellään täydellä rakolla. Apuna virtsankarkailun haitta-asteen ja tyypin selvittämisessä käytetään oirekuvaa kartoittavia kaavakkeita ja potilaan virtsaamispäiväkirjaa.

Vastaanotolla tehdään gynekologinen tutkimus, lantionpohjan lihasten voiman kartoitus sekä virtsanäytteen tutkimus. Tarvittaessa rakon ja lantionpohjan lihasten toimintaa selvitetään tarkemmin jatkotutkimuksin.

Virtsankarkailun eri tyypit

Virtsankarkailu jaetaan oirekuvan perusteella eri inkontinenssityyppeihin. Näitä ovat ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi tai edellä olevien yhdistelmä eli sekainkontinenssi. Lisäksi tunnetaan niin sanottu ylivuotoinkontinenssi. Siinä virtsan karkaaminen liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön eli virtsaretentioon.

Ponnistusinkontinenssissa virtsa karkaa ponnistuksessa ilman edeltävää virtsahädän tunnetta. Taustalla on virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden ja/tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous. Vaivalle altistavat muun muassa ylipaino, raskaus ja synnytykset sekä runsas tupakointi. Myös synnynnäinen sidekudosheikkous voi aiheuttaa ponnistusinkontinenssia.

Pakkoinkontinenssissa virtsan karkaamista edeltää pakonomainen virtsaamistarve. Pakkoinkontinenssi voi liittyä toistuviin virtsatietulehduksiin tai niiden jälkivaivoihin, aiempiin gynekologisiin vaivoihin tai virtsateiden leikkauksiin.

Tahattoman rakkolihaksen supistelun taustalla voi olla myös neurologinen sairaus. Virtsankarkailua voi pahentaa myös vaihdevuosien jälkeinen estrogeenin matala taso. Noin neljällä potilaalla viidestä syy on tuntematon.

Virtsankarkailun hoito

Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa. Hoidon tavoitteena on parantaa virtsaputken ja lantionpohjan lihasten toimintaa lihasharjoitteilla sekä rakon tahdonalaista kontrollia rakkoharjoituksilla. Tässä voidaan käyttää fysioterapeutin apua. Vaihdevuosien jälkeen kannattaa kokeilla paikallista estrogeenihoitoa. Ylipainoisilla henkilöillä laihduttaminen vähentää tehokkaasti virtsankarkailua.

Ponnistusinkontinenssia voidaan hoitaa niin kutsutulla nauhaleikkauksella, joka tavallisimmin tehdään paikallispuudutuksessa. Puhtaassa ponnistusinkontinenssissa leikkauksen pitkäaikaiset tulokset ovat hyviä, sillä 90 prosentilla potilaista ei esiinny merkittävää virtsakarkailua 10 vuoden kuluttua leikkauksesta. Pakkoinkontinenssia voidaan hoitaa lääkityksellä.

Avuksi on kehitetty myös emättimeen asetettava rengas, jonka käyttöön saa ohjeistuksen gynekologin vastaanotolla.

Endometrioosi

Kohdun ja emättimen laskeuma

Vaihdevuodet

Asiantuntijat

Marja-Leena Anttila

gynekologi

Pirjo Engblom

gynekologi

Tanja Kaita

gynekologi

Katja Kero

gynekologi, seksuaalineuvoja

Satu Lunden

erikoistuva gynekologi

Katja Murtoniemi

gynekologi

Juha Mäkinen

gynekologi

Jatta Rautkorpi

gynekologi

Videot

Sairaala NEO

Monipuolinen lääkärikeskus NEO