Uniapnea

NEO_Keuhkosairaudet-uniapnea

Kuorsaaminen ja yölliset hengityskatkokset voivat olla merkki uniapneasta. Rakenteellisesti ahtaat ylähengitystiet voivat ahtautua osittain tai kokonaan. Osittainen ahtauma aiheuttaa yöllisen hengitystyön lisääntymisen ja kuorsauksen. Täydellinen ahtauma aiheuttaa lisäksi unenaikaisia hengityskatkoja (apneajaksoja) ja havahduksia unesta.

Uniapneasta kärsivälle on tyypillistä myös päiväväsymys, pakonomainen nukahtelutaipumus päivisin, muistihäiriöt, aloitekyvyttömyys, keskittymisvaikeudet, mielialahäiriöt, levoton yöuni ja aamupäänsärky.

Jos kärsit uniapnean oireista, varaa aika vastaanotolle.

Uniapnea ja ylipaino

Hoitoa vaativasta uniapneasta kärsii noin neljä prosenttia aikuisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Osittainen yöllinen ylähengitystieahtauma on vähintään yhtä yleinen. Kahdella kolmasosalla potilaista ylipaino on myötävaikuttava tekijä. Normaalipainoisilla uniapnean taustalla on useimmiten ylähengitysteiden rakenteellinen poikkeavuus.

Uniapnean tutkiminen ja hoito

Hoitamaton uniapnea lisää verenpainetaudin, sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä. Uniapnea vaikuttaa myös aineenvaihduntaan, mikä lisää diabeteksen ja korkean kolesterolin riskiä.

Uniapnea todetaan oireiden, lääkärin toteamien ylähengitysteiden löydösten sekä unirekisteröinnin eli yöpolygrafian perusteella. Unirekisteröinti toteutetaan asiakkaalle lainattavan laitteen avulla, joka rekisteröi nenäpainetta, kuorsausta, happipitoisuutta, pulssia, nukkuma-asentoa sekä liikkumista.

Uniapnean hoitomuodot

Uniapnean ensisijainen hoito on painonhallinta ja CPAP (continuous positive airway pressure)-laitehoito. Joissakin tapauksissa voidaan harkita leikkaushoitoa tai esimerkiksi alaleukaa eteenpäin tuovaa apneakiskoa.

Unitutkimus eli yöpolygrafia

Kuorsaaminen

NEO Painonhallintaklinikka

 

Katso tästä salossa vastaanottavat lääkärit ja asiantuntijat