”Kirurgi tarvitsee vahvan itseluottamuksen ja nöyryyttä”

Terho Kainonen on juossut kaksi maratonia. Haaveena on juosta joskus myös Honolulussa.
Terho Kainonen on juossut kaksi maratonia. Haaveena on juosta joskus myös Honolulussa.

Sairaala NEO:n ortopedi Terho Kainosen työpöydällä on nippu virsiä. Paperinnipun olemassa olon selittää Kainosen nuorimmaisen viikonloppuna pidettävät ristiäiset. Neljän lapsen isää kysymys kesällä vastaan tulleesta 50-vuotisrajapyykistä hymyilyttää.

– Ei se tunnu oikein miltään, toisaalta en niin välitä tehdä siitä numeroakaan. Lapset pitävät nuorekkaana, niin sen pitääkin olla, hän miettii.

Kainonen kertoo aikovansa tulevaisuudessa hankkia itselleen syntymäpäivälahjan: matkan Honoluluun, jossa hän haaveilee vielä joskus juoksevansa maratonin.

– Olen juossut kaksi maratonia, ja lisää on tulossa jos vain polvet kestää. Tavoitteena olisi vuosittain juosta puolikas kotimaassa ja yksi pitkä juoksu ulkomailla. Honolulu on ollut haaveena pitkän aikaa paikan eksoottisuuden vuoksi: siellä reitti kulkee lähes koko matkan rannalla, Kainonen sanoo.

Elämänlaadun ja työkyvyn ylläpitoa

Kuten monille muille juoksijoille ja kuntoilijoille, myös lääkärille itselleen erilaiset vaivat ovat tulleet omakohtaisesti koetuiksi: paha kantapään kiputila, polvivaivat, jännetulehdukset. Sairaala NEO:n potilaiden vaivat rajoittavat yleensä arkea ja aktiviteetteja, ja siihen apua pyritään myös antamaan.

– Tyypillisellä potilaallamme on joko jokin vaiva, kipu tai toimintahäiriö, josta he haluavat eroon vastaanotolle tullessaan. Niin sanotusta tavallisesta sairaalasta me eroamme niin, että tänne pääsee, ei joudu. Kyse ei ole hengenvaarasta tai vakavasta sairaudesta, vaan yleensä elämänlaatuun, työkykyyn tai harrastamismahdollisuuksiin liittyvistä asioista, Kainonen kuvailee.

Erikoisalueena olkapää- ja kyynärpääongelmat

 Terho Kainosen erikoisalueena NEO:ssa ovat olkapää- ja kyynärpäävaivat.
Terho Kainosen erikoisalueena NEO:ssa ovat olkapää- ja kyynärpäävaivat.

Kainosen erikoisalueena NEO:ssa ovat olkapää- ja kyynärpääongelmien kanssa painivat potilaat. Tyypilliset potilaat voisi jakaa kahteen ryhmään: toisessa ryhmässä ovat nuoret urheilijat ja aktiivisesti kuntoilua harrastavat alle 20-vuotiaat, ja toisessa yli 35-vuotiaat liikunnan harrastajat ja varttuneemmat ihmiset. Lisäksi urheiluvammat ja tapaturmat sekä niiden jälkitilat ovat Kainosen erityisaluetta.

– Nykyään iän myötä harrastukset eivät vähene. Liikuntaa halutaan harrastaa niin pitkään kuin mahdollista. Tapaturmia tulee keski-ikäisillä helpommin, kun paikat eivät enää kestä kuten ennen. Keski-ikäisillä yleisimpiä vammoja ovat nivelten venähdykset, ja myös ylirasituksia on jonkin verran sekä murtumia. Nuorilla kilpaurheilijoilla yleisiä ovat lihasrepeämät, nivelsidevammat ja ruhjeet. Murtumat ovat harvinaisempia, yleensä kaatumisesta tai törmäyksestä johtuvia, Kainonen kuvailee.

Olkapäävaivoissa on usein pidempi toipumisaika kuin esimerkiksi kyynärpää- tai alaraajavammoissa. Toipumisajan pituus on anatomisten olosuhteiden sanelema: kudosten paranemiseen menee viikkoja tai kuukausia.

– Yli 90 prosenttia vaivoista pyritään ja voidaan hoitaa ilman leikkausta. Leikkaus tulee kysymykseen silloin, jos tiedetään, että odotus, kuntoutus tai rasituksen vähentäminen eivät auta tai halutaan päästä leikkaukseen heti ilman odotusvaihetta.

Suvun ensimmäinen lääkäri

Terho Kainonen on syntyjään turkulainen. Lääkärintyötä hän on tehnyt Turun lisäksi Pohjanmaalla, Jyväskylässä, Porissa ja Raumalla ennen erikoistumistaan. Kainonen vietti myös lähes vuoden Namibiassa YK:n pataljoonan lääkärinä 1988–1999, jolloin YK oli maassa valvomassa Namibian itsenäistymistä ja turvaamassa maassa järjestettäviä vaaleja.

Hän on sukunsa ensimmäinen lääkäri, joka lukion jälkeen pohti eri urasuuntia: vaihtoehtoina olivat lääkärin ammatin lisäksi insinööriopinnot sekä matematiikan ja biologian opinnot.

– Olin nuorena sellainen lukutoukka ja pidin erityisesti matematiikasta. Nykyään kirjojen luku ammattikirjallisuuden ohella onkin jäänyt hävyttömän vähälle. Kun luen, luen yleensä elämänkertoja. Tällä hetkellä yöpöydällä on ruotsalaisen rikoskirjailija Jens Lapiduksen Stockholm noir -sarja. Ja edesmenneen Applen toimitusjohtaja Steve Jobsin elämänkerta, jota lukiessa saa varmasti unta, hän kertoo virnistäen.

Parasta mahdollista hoitoa

Kainosta kiehtoi lääkärin opinnoissa se, että jatkuvasti tuli eteen jotakin uutta. Erikoistumisalaksi valikoitui kirurgia, ja sen jälkeen vielä suppeaksi erikoisalaksi ortopedia ja traumatologia.

– Tässä ammatissa pitää pyrkiä siihen, että tekee aina parhaansa ja että potilas ei voi saada muualta parempaa hoitoa. Teemme NEO:ssa paljon tiimityötä eri osaajien kanssa. Se on toimintamme kulmakivi. Tosin kirurgin pitää olla myös nöyrä. Pitää hyväksyä se, ettei kaikki aina parane sataprosenttisesti, koska vammojen hoidossa on hoitohenkilökunnan lisäksi myös luonnolla oma roolinsa. Tavallaanhan kirurgi tekee toimenpiteen, jotta luonto saisi parhaat edellytykset vaivan parantamiseksi, Kainonen miettii.

Kainosella on myös erikoispätevyys tapaturmiin ja niiden jälkihoitoon. Hän on työskennellyt vuosina 2002–2008 tapaturmakirurgina julkisella puolella. Päivätyön lisäksi hän tekee haavatutkimusta yliopistolla.

Saman lääkärin käsissä alusta loppuun

Terho-kesalla
– Tapaturmakirurgina työskennellessäni oli tapauksia, joissa kaveri tuli pillit päällä paareilla sisään taistellen hengestään. Neljä viikkoa myöhemmin sama potilas lähtee kävellen kotiin. Ne ovat olleet hienoja hetkiä, Terho Kainonen sanoo.

Ortopediset vaivat lisääntyvät vuosittain, ihmisen elinikä pitenee ja vaatimukset työurien pidentämisestä voimistuvat. Kainosen mukaan tässä yhtälössä Sairaala NEO:n kaltaisella, ortopediaan erikoistuneella osaamisyksiköllä on ratkaiseva asema.

– Meillä ei ole jono-ongelmia, ja pystymme hoitamaan potilaamme nopeasti. Seuraamme hyvin tarkasti potilaitamme ja heidän vaivojensa paranemista, jolloin saamme myös koko ajan näyttöä hoitotoimenpiteiden laadusta. Yksi ja sama lääkäri on vastuussa potilaasta koko hoitoprosessin ajan, eikä hoitolinja pääse katkeamaan, Kainonen toteaa.

– Tämä koskee sekä leikattuja että kuntoutuksella tai muulla tavoin hoidettuja potilaita. Nämä ovat yksityispuolella toimivan erikoissairaalan selkeitä etuja. Samassa talossa kansamme toimii myös kuntoutuspalvelut, mikä mahdollistaa tiiviimmän keskinäisen kommentoinnin ja keskustelun hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin välillä.

Yhtenä syynä vaivojen lisääntymiseen ovat työn luonteessa tapahtuneet muutokset. Istumatyötä tekevien ja päätteen kanssa työskentelevien osuus on kasvanut. Pidentyneet työurat näkyvät erilaisten vaivojen lisääntymisenä.

– Tämän päivän työ on luonteeltaan usein inaktiivista ja vaivat ovat muuttuneet sen myötä. Fyysiset työt ovat vähentyneet. Istumatyö on ruumille eri tavalla kuormittavaa. Vastapainoa haetaan harrastuksista. Toisaalta myös päätetyötä tekevällä jo pienikin vaiva voi vaikuttaa kykyyn tehdä työtä.

 

Julkaistu 7/2012.