”Kiinnostus kuviin vie kohti ratkaisua”

Pekka Niemi on kiinnostunut nivelkuvauksista. Radiologilta vaaditaan jatkuvaa kehityksen seuraamista, sillä teknologiat muuttuvat vauhdilla.
Pekka Niemi on kiinnostunut nivelkuvauksista. Radiologilta vaaditaan jatkuvaa kehityksen seuraamista, sillä teknologiat muuttuvat vauhdilla.

Sairaala NEO:n radiologi Pekka Niemi ratkoo työkseen kuva-arvoituksia. Erilaisin kuvantamismenetelmin saadut tulokset vaativat vankkaa kokemusta ja loputonta innostusta havaita tuki- ja liikuntaelinten ongelmakohtia.

Niemi pääsi syventävien opintojensa yhteydessä mukaan yliopiston tutkimusprojektiin, joka johti hänen kohdallaan myös väitöskirjaan. Niemi väitteli tohtoriksi vuonna 1991, jonka jälkeen oli edessä radiologian erikoistumisopinnot. 90-luvun alkupuoli oli Niemelle muutenkin merkityksellinen ajanjakso, sillä hän toimi tutkijana USA:ssa Harvardin yliopistossa kahden vuoden ajan.

– Tutkimustyö Bostonissa oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Keskityin itse tuolloin sydänkuvauksiin, mutta samaan aikaan sain olla mukana kun funktionaalinen magneettikuvaus astui ison harppauksen eteenpäin. Bostonissa pystyttiin tuolloin keksimään, miten magneettikuvauksen avulla voitiin selvittää aivoalueiden toimintaa eri tilanteissa. Jälkikäteen ajatellen on aika Bostonissa ollut urani yksi huippuhetkistä, Niemi kuvailee.

Niemi on toiminut uransa aikana myös opetustyössä sekä Turussa että Helsingissä. Turun yliopistossa hän on ollut dosenttina vuodesta 2000 alkaen, ja kuluneen syksyn aikana hän on ottanut vastaan lukuvuoden sijaisuuden radiologian professorina.

– Pidän opettamisesta, sillä se tuo työhön vaihtelua. Onhan se eräänlaista esiintymishalujen tyydyttämistäkin, Niemi pohtii.

Kuva-arvoitukset kiehtovat

Niemen mukaan radiologin rooli voi olla potilaalle melko näkymätön. Toisinaan radiologin osuus näkyy asiakkaalle pelkkänä lausuntona, vaikka taustalla on huolellista kuvien tarkastelua tapauksen pohjalta.

– Kun analysoi pelkkää kuvaa, syntyy mielestäni melko objektiivinen näkemys asiasta. Toisaalta ei tämä mitään erakon työtä ole. Radiologi tekee tiiviisti yhteistyötä muiden lääkärien kanssa. Ja suora asiakaskontakti säilyy vahvasti esimerkiksi ultraäänellä suoritetuissa tutkimuksissa sekä rutiinista poikkeavissa tapauksissa, Niemi lisää.

Niemi kuvaa radiologiaa visuaaliseksi ja itsenäiseksi erikoisalaksi.

– On oltava kiinnostunut kuva-arvoituksista, ja myös näkömuistin tulee olla hyvä. Itse olen jo pienenä lapsena ollut innokas ratkaisemaan erilaisia kuvatehtäviä pulmakirjoista. Antero Vipunen -kirja oli ahkerassa käytössä 60–70-luvun taitteessa, Niemi toteaa.

Menetelmissä huimaa kehitystä

Niemen erikoisosaamisalue kuvantamismenetelmistä on nivelten magneettikuvaus.

– Olen ollut aina kiinnostunut magneettikuvauksesta. Magneettikuvaukset yleistyivät kliinisessä käytössä 80–90-luvun aikana, joten menetelmän esiinmarssi on tapahtunut juuri minun aikakaudellani. Muutenkin radiologia on kehittynyt noin 15 vuodessa valtavasti, kun laitteistot ja teknologia on ottanut huimaavia askeleita eteenpäin. Tämä vaatii myös erikoislääkäriltä jatkuvaa opiskelua, Niemi kuvailee.

– Oma kiinnostukseni ortopediaan ja nivelkuvauksiin liittyy vahvasti urheilutaustaani. Mietin ortopediaa aikoinaan vaihtoehdoksi, kun pohdin erikoistumisalaani. Omasta mielestäni NEO on sopiva paikka nivelten hyvinvoinnista ja magneettikuvauksista kiinnostuneelle radiologille. Sairaalan osaaminen on huipputasoa, ja lääkärit tekevät kiinteästi yhteistyötä potilaan parhaaksi, Niemi kertoo.

Terveydenhuoltoala murroksessa

Niemi arvioi terveysalan tulevaisuudennäkymiä haastavina.

– Iso murros on käynnissä, ja on pohdittava, mihin terveydenhuollon varat riittävät. Tulevaisuudessa tulisikin keskittyä etsimään edullisia ja laadukkaita tutkimus- ja hoitokeinoja. Muutokset ovat usein hitaita. Hienoa on se, että kuvantamismenetelmät monipuolistuvat koko ajan ja sädeturvallisuus paranee. Radiologia elää myös siinä mielessä murroskautta, koska alalla on nyt aidosti mahdollisuus toteuttaa etätyötä, mikä tehostaa toimintaa ja tuo joustavuutta, Niemi pohtii.

Niemen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut muutos myös potilaskannassa.

– Ikääntyvä väki on yhä terveempää ja siksi aktiivista liikkumaan. Tästä syystä myös liikuntaelinten vammoja ja vaivoja halutaan hoitaa tehokkaasti kuntoon. Enää ei ikävuosien karttuminen tarkoita vanhuksen rooliin astumista, hän sanoo.

Liikunnan riemua lapsuudessa

Pekka-luistelee-lapsena
Pekka Niemen lapsuudessa liikunta oli luonnollinen osa arkea. Nuoren jääkiekkopelurin tyylinäyte on vuodelta 1969.

Niemen ikälukemamittariin on tänä vuonna kertynyt myös tasavuosia. Kysyttäessä tunnelmia, hän toteaa kummastelevansa kuluneita vuosia.

– En osaa ajatella, että olisin ehtinyt elää jo 50 vuotta. Mihin aika on hurahtanut, hän kysäisee.

Niemen lapsuusaika täyttyi monenlaisella liikunnalla. Liikunnanopettaja-isän pitkät kesälomat mahdollistivat vilkkaalle pikkupojalle sopivan huolettoman kesämökkielämän.

– Lapsuudenkotini ympäristössä asui paljon samanikäisiä lapsia, ja vietimmekin useimmiten aikaa yhdessä. Vapaa-aika kului lätkäpelin, kirkonrotan ja monenlaisten muiden ulkopelien parissa. Olen usein pohtinut, että jos olisin syntynyt nykyisellä tietokoneiden aikakaudella, olisi minulle muodostunut varmasti täysin toisenlainen lapsuus. Uskon, että tietokoneet olisivat vieneet kiehtovuudellaan minut sisällä istuvaksi pikkupojaksi, Niemi heittää.

Niemi kantaakin huolta nykynuorten liikunnan vähyydestä. Hän näkee myös työssään konkreettisia todisteita siitä, kuinka kasvavat lapset ja nuoret eivät enää liiku luonnostaan. Tämä näkyy yleistyvinä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmina.

Nuorten urheiluvalmennus palkitsee

Pekka-aitajuoksu
Niemi valmentaa vapaa-ajallaan nuoria aitajuoksijoita. Ketterästi nousee myös valmentajan jalka.

Pekka Niemi harrastaa vapaa-ajallaan pika- ja aitajuoksijoiden valmennusta Turun Urheiluliitossa. Valmennettavanaan hänellä on puolisen tusinaa nuorta aikuista, joita hän on ehtinyt valmentaa jo kuuden vuoden ajan. Myös Niemen oma poika on valmennettavien joukossa.

– Olen itse aikoinaan harrastanut kymmenottelua ja koripalloa. Valmennushommaan ajauduin omien lasten harrastuksen myötä. Nuorten urheilijoiden kanssa toimiessa työasiat unohtuvat. Minusta on hienoa olla mukana seuraamassa heidän kehitystään lähietäisyydeltä. Valmennettavillani on vahva tahto mennä eteenpäin urallaan, Niemi kehuu. Hän pitää tärkeimpänä valmennuksessa keskittyä siihen, että harjoittelu on määrätietoista ja toisaalta nuoren tulee iloita siitä. Ilman harrastuksen positiivista virettä ei tuloksia syntyisi.

Kotipesä on tyhjentynyt

Aktiivisen urheilutoiminnan sekä yliopistolla aloitetun professuurin myötä Niemi ei juuri ehdi kotona itseään lepuuttelemaan.

– Kotimme on viime vuosien aikana tyhjentynyt, kun kaksi lapsistamme on muuttanut pois pesästä ja kuopuskin oli välillä armeijassa. Haikealtahan se tuntuu, siitä ei pääse mihinkään. Vaimon kanssa matkustelemme mahdollisuuksien mukaan, aina kun löydämme yhteistä aikaa. Lisäksi pyrin hoitamaan myös omaa kuntoani pallopelien parissa, Niemi kertoilee.

Uteliaisuus pitää säilyttää

Kollegat kuvailevat Pekka Niemeä reilun kollegan perikuvaksi ja humoristiseksi persoonaksi. Monet sanovat hänellä piilevän poikaviikarimaisia piirteitä. Niemi itse määrittelee itseään rauhalliseksi ja sitkeäksi luonteeksi.

– Jaksan mielestäni olla innostunut ja olen säilyttänyt uteliaisuuteni työssäni. Se on mielestäni tärkeää. Olen usein aikuisena miettinyt, että millä oikeudella lukiolais-Pekka aikoinaan päätti, mitä minusta tulee isona. Hänen päätökseensä olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen, Niemi hymyilee.

 

Julkaistu 9/2012.