Brittiläinen herrasmies löysi kotinsa Suomesta

”Tärkeintä on potilaan auttaminen”, sanoo NEO:n käsikirurgi Mark Rawlins

Mark-tyossaanSairaala NEO:n käsikirurgi Mark Rawlins puhuu elävästi, tarinoiden. Puheen seassa vilisee huumoria ja englanninkielisiä sutkauksia. Eikä kyse ole siitä, ettei lähes 40 vuotta Suomessa asunut Rawlins osaisi kotimaansa kieltä täydellisesti. Kenties jotkut painotukset taipuvat vain paremmin merkitykseensä sillä toisella äidinkielellä.

Kun kaksikulttuurisesta perheestä tulevalta Markilta kysyy, onko hän enemmän suomalainen vai englantilainen, tulee vastaus nopeasti.

– English, mostly. Toisaalta Suomessa on kotini, se on selvää – täältä en halua lähteä. Jos joku tulisi tänne rymistelemään, nousisin barrikadeille muiden mukana. Mutta kysymys juurista on minulle vaikea: kun on tempaistu niiltä pois nuorena, on omia juuria vaikeaa kiinnittää yhteen paikkaan, Mark Rawlins miettii.

Kaikki alkoi Minnesotasta

Mark Rawlinsin isä on englantilainen fyysikko ja äiti suomalainen englannin kielen lehtori. Vanhemmat tapasivat toisensa Yhdysvalloissa, jossa molemmat olivat jatko-opiskelijoina. Tiet kohtasivat Minnesotassa. Oli vaalivuosi, ja maahan oltiin valitsemassa uutta presidenttiä.

– Kampukselle oli tulossa puhumaan demokraattien ehdokas, jota he molemmat menivät kuuntelemaan. Äitini huomasi hänelle tuntemattoman miehen, joka selvästi katseellaan etsi istumapaikkaa. Koska äitini vieressä oli tyhjä istuin, viittilöi hän miehen istumaan viereensä. Siitä se sitten lähti. Tai näin ainakin tarina kertoo, hän muistelee ja hymyilee.

Sätkien potkien Suomeen

Mark-Skotlannissa
Mark Rawlins veljensä Ericin kanssa Skotlannissa.

Rawlins asui lapsuutensa rannikon läheisyydessä Etelä-Englannissa. Perhe muutti Turkuun marraskuussa vuonna 1973, kun perheen isä sai töitä Wallacilta. Mark ei osannut suomea sanaakaan, ja oli omien sanojensa mukaan ’täysi ummikko’ kielen suhteen. Tarina tosin kertoo, että Mark olisi jo kerran nelivuotiaana oppinut suomen kielen viettäessään kesää Suomessa. Mutta opittu unohtui, koska kielitaitoa ei ylläpidetty kotona.

– Kai minut silloin hieman sätkien potkien Suomeen tuotiin. Olin 13-vuotias. Olo oli alussa kielimuurin vuoksi melko orpo, sillä suomalaiset olivat arkoja puhumaan englantia. Minä tankkasin ”Finnish for Foreigners”-nimistä kirjasarjaa ja sain kielen vähitellen haltuun. Reilu vuosi siinä meni ennen kuin alkoi sujua, Mark muistelee.

Lääkärinurasta Rawlins kiinnostui lukiossa. Hän halusi yhdistää tulevassa ammatissaan tieteellisen tutkimuksen ja ihmisten parissa työskentelyn. Haaveestaan hän kertoi silloiselle äidinkielen opettajalleen, mutta tällä oli nuoren miehen suunnitelmasta oma mielipiteensä.

– Hän tuhahti minulle, että siihen vaaditaan vähintään laudatur suomen kielessä. Sitähän minulla ei siis ollut. Mutta pääsin kuitenkin opiskelemaan lääketieteelliseen Turkuun vuonna 1980, Mark kertoo silmät tuikkien.

Käsikirurgia on nuori erikoisala

Rawlins erikoistui ensin yleiskirurgiaan, jonka jälkeen hän suoritti käsikirurgian erikoistumisopinnot Helsingissä. Käsikirurgia on nuori erikoisala, joka Rawlinsin mukaan usein mielletään ammattikunnan keskuudessa vaikeaksi. Hän arvelee, että mielikuva vaikeudesta voi osittain liittyä siihen, että käsien toiminnan merkitys on ihmiselle hyvin suuri. Vaivojen ja tapaturmien tuomilla ongelmilla voi olla mittavat seuraukset.

– Käsikirurgia ammentaa aineksia ortopediasta, neurokirurgiasta ja plastiikkakirurgiasta. Se on vähän niin kuin kellosepän työtä: instrumentit ovat hyvin pieniä. Useimmat leikkaustoimenpiteet tehdään suurentavaa luuppia käyttäen, joten työ vaatii tarkkuutta. Kun liitetään hermoja, jänteitä ja verisuonia yhteen on oltava myös kärsivällinen ja huolellinen, Mark kuvailee.

Hermopinteet, nivelkulumat ja tapaturmat yleisiä

Mark-vapaa-ajallaKäsikirurgeja on Suomessa vähän, noin 60. Määrä on kuitenkin lähes tuplaantunut siitä, kun Rawlins aloitti omat erikoistumisopintonsa. Turussa kokopäiväisiä käsikirurgeja on Rawlinsin lisäksi vain muutamia.

Rawlinsin potilaista suurin osa tulee vastaanotolle hermopinneongelmien, nivelkulumien tai tapaturmien ja niiden aiheuttamien jälkitilojen vuoksi. Tapaturmista tyypillisimpiä ovat rannemurtumat, joita syntyy paljon esimerkiksi kaatumisten seurauksena. Ilmasto-olosuhteet ovat suoraan verrannolliset kaatumistapaturmien yleisyyteen, ja esimerkiksi Suomessa talviaikaan sattuu vuosittain tuhansia kaatumistapaturmia.

– Kaatumisvammaa kannattaa aina käydä näyttämässä erikoislääkärin vastaanotolla, sillä asiantuntevan hoidon avulla toipumista voidaan nopeuttaa merkittävästi. Ranne kannattaa aina myös kuvauttaa, sillä jotkut ranteen vammat, kuten veneluun murtuma tai nivelvammat, voivat olla hankalia huomata.

Palasten yhteensovittamista

Käsikirurgin työtä Rawlins kuvailee ongelmanratkaisemiseksi ja palapelin kokoamiseksi. Tärkeintä on se, että potilas saa avun vaivaansa.

– Monien vammojen kohdalla on esitetty selkeitä ja ponnekkaita mielipiteitä siitä, milloin tarvitaan leikkaushoitoa ja milloin ei. Itse olen kiinnostunut siitä, voinko potilasta auttaa. Kaikilla on oma historiansa, omanlaisensa löydökset ja tutkimustulokset. Nämä palaset pitäisi saada sopimaan yhteen. Yksittäistä tutkimustulosta ei voi tuijottaa, sillä me hoidamme potilaita, emme papereita, Rawlins painottaa.

– Mikään ei palkitse niin hyvin kuin potilas, joka on tyytyväinen. Hyvä palaute lämmittää mieltä, esimerkiksi tällainen, hän jatkaa ja näyttää iloisena sähköpostipalautetta, joka on tullut NEO:ssa operoitavana olleelta potilaalta.

Tietokoneita, sukututkimusta ja viihteellistä kirjallisuutta

Jos Mark Rawlins ei olisi käsikirurgi, hänen ammattinsa liittyisi todennäköisesti tietotekniikkaan. Se on Rawlinsin intohimoinen harrastus, ja hän kertoo kasanneensa komponenteista varmaan tusinan verran tietokoneita. Myös ohjelmointi ja tietoteknisten ongelmien ratkominen kiinnostavat.

– Voisin olla hakkeri, hän virnistää.

Vapaa-ajallaan Rawlins harrastaa myös sukututkimusta, ja rentoutuu lukemalla fantasia- ja science fiction -kirjallisuutta.

– Luen valtavasti – ja in English, surprise surprise.  Ammattini voi olla toisinaan melko raskas, joten rentoutumiseen sopii paremmin kevyt kirjallisuus. Voisin suositella lukemiseksi esimerkiksi Richard Morganin kirjoja, ne ovat suorastaan mind-blowing, niin sanoakseni. Lukemisen arvoisia ovat myös science fictionin kärkinimiin kuuluvat Arthur C. Clarke ja Robert Heinlein, hän vinkkaa.

Suurimmat saavutukset

Mark-perhe
Perheen ensimmäinen matka Eurooppaan. Kuva on otettu vuonna 2004 Lugano-järven rannalla Sveitsissä. Kuvassa Mark lastensa Katariinan (vas.), Nikolaksen ja Pian kanssa.

Rawlinsin perheeseen kuuluvat vaimo Maija ja kolme lasta: Katariina, Pia ja Nikolas. Vanhin lapsista opiskelee tällä hetkellä journalismia Edinburghin yliopistossa, keskimmäinen opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa ja nuorimmainen vielä miettii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Päinvastoin kuin Markin lapsuudenkodissa, Rawlinsin perheessä käytetään sekä suomen että englannin kieltä. Ja yleensä sujuvasti sekaisin.

– Lapset ovat varmasti elämääni suurin saavutus. Heistä on kasvanut yllättävän tasapainoisia aikuisia, hän sanoo ja hymyilee.

Rawlins näyttää koneeltaan kuvia perheen matkoista. Kuvia on yli tuhat, ja maita on kierretty ainakin parikymmentä. Mieleenpainuvimpia kohteita ovat olleet esimerkiksi Uusi-Seelanti, Peking, Kilimanjaro ja Costa Rica. Haaveissa siintää vielä useita eri kohteita: Australia, Etelä-Afrikka, Galapagossaaret, Antarktis…

– Kun lapset olivat pieniä, matkustelimme paljon yhdessä. Nykyään teemme enemmän matkoja vaimon kanssa kahdestaan. Kun lähtee pois maasta, on poissa kuvioista. Se on hyvä tapa rentoutua.

 

Julkaistu 10/2012.