Lasse Lempaiselle palkitsevinta on potilaan hoidon onnistuminen

Lasse-tutkii-potilastaSairaala NEO:n ortopedi on keskittynyt erityisesti polvi-, nilkka- sekä lihas- ja jännevammojen hoitoon. Vapaa-aikana perheenisä koettelee rajojaan juoksun ja suunnistuksen merkeissä.

Lasse Lempainen aloitti lääketieteen opinnot Turussa vuonna 1998. Erikoistumisopintonsa hän suoritti Satakunnan keskussairaalassa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Erikoistumisopintojen vuodet olivat varsin työntäyteisiä. Satakunnan keskussairaalassa oli mahdollisuus saada kokemusta kirurgiasta hyvin laajalla sektorilla. Tein välillä myös tutkimustyötä täysipäiväisesti. Yliopistosairaalavaiheen koulutus syvensi ortopedista osaamista entisestään. Yliopistosairaalavaiheessa sain lisäksi mahdollisuuden vierailla Münchenin yliopistosairaalaan kuuluvassa urheilutraumatologian klinikassa ja tutustua sikäläisiin hoitokäytäntöihin. Aika Saksassa oli myös hieno mahdollisuus kerätä kansainvälisiä kontakteja, Lempainen kertoo.

Liikunnallinen lapsuus ohjasi uralle

Eurajoella lapsuutensa viettänyt Lempainen tiesi jo varhain tulevan ammattinsa.

– Ala-asteiässä olin kertonut, että minusta tulee luukirurgi. Suosikkiohjelmiani oli tuohon aikaan Ihmemies MacGyverin lisäksi Schwarzwaldklinik eli Vuoristosairaala. Siitä se ajatus taisi lähteä. Luulen, että minua viehätti kirurgin työssä erityisesti käsillä tekemisen mahdollisuus. Mieliaineitani koulussa olivatkin puutyöt ja liikunta, Lempainen muistelee.

Lempaisen lapsuus oli hyvin liikunnallinen, mikä osaltaan vaikutti hänen kiinnostuksensa suuntautumiseen urheiluvammoihin.

– Harrastin 8-vuotiaasta alkaen kilpasuunnistusta. Lisäksi hiihdin ja kokeilin myös yleisurheilua. Meillä oli kotipaikkakunnalla hyvä ja innostava kaveriporukka, jonka kanssa olen harjoitellut suunnistusta aikuisikään asti. Ihan hyvällä menestyksellä suunnistimme jo nuorten sarjoissa. SM-viesteissä pääsimme muutamaan kertaan nousemaan palkintokorokkeellekin, hän kertoo.

Asiantuntija reiden takaosan vammoissa

Lasse-leikkauksessa
Ortopedi Lasse Lempainen operoi nilkkamurtumaa sairaala NEO:ssa.

Opiskelujen puolivälissä Lempainen tutustui nykyiseen NEO:n porukkaan ja aloitti tutkimustyön Sakari Oravan ja Janne Sarimon ohjauksessa.

Hamstring-vammoja käsittelevä väitöskirja valmistui vuonna 2009. Hamstring-lihakset ovat reiden takaosassa olevat suuret lihakset, jotka toimivat pääasiassa polven koukistajina ja lonkan ojentajina.

Hamstring-lihasten eriasteiset repeämät kuuluvat yleisimpiin urheiluvammoihin. Niitä syntyy helposti lajeissa, joissa vaaditaan nopeita liikkeitä ja äkillisiä suunnan muutoksia. Tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi pikajuoksu ja jalkapallo. Hamstring-vammoja syntyy myös liukastumistilanteissa. Repeämien lisäksi hamstring-lihaksiin voi syntyä erilaisia kroonisia jänteen kiputiloja.

– Hamstring-vammat vaativat aktiivista kuntoutusta ja niillä on suuri uusiutumisriski, etenkin jos kuntoutus on jäänyt puutteelliseksi. Kuntoutuksen lisäksi tärkeitä asioita näiden vammojen hoidossa ovat tehokas ensihoito sekä varhainen diagnostiikka. Leikkaushoidolla on tärkeä merkitys suurempien repeämien hoidossa, Lempainen kuvailee.

Potilaan kokonaistilanteen ymmärtäminen tärkeää

Lasse-vastaanotollaOnnistuneen potilaan ja lääkärin kohtaamisen kulmakivenä Lempainen pitää kiireetöntä vastaanottotilannetta, jossa riittää aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Hän arvioi vahvuuksikseen myös oman urheilutaustansa, jonka avulla hän kokee ymmärtävänsä vammojen aiheuttaman muutoksen urheilijan elämään ja uralle.

– Ortopedin on osattava kuunnella ja aistia potilaansa tunnetiloja tarkasti. Toisaalta potilaalle pitää jäädä luottavainen olo siitä, että osaamme tarjota tilanteeseen sopivimmat hoitovaihtoehdot, Lempainen kertoo.

NEO:n tiimissä viihtyy

Lempainen on liittynyt NEO:n tiimiin viime vuonna ja kokee viihtyneensä hyvin työssään ortopedisen yksityissairaalan haasteissa.

– NEO:ssa on mielestäni hyvät työtoverit ja mukava työyhteisö sekä toimivat ja modernit tilat.  Eniten minua ilahduttaa se, että kaikilla on aidosti yhteisenä tavoitteena potilaan hoitoketjun järjestyminen jouhevasti alusta loppuun saakka, Lempainen kiittelee.

Luontoelämyksiä monella tavoin

Lasse-pihatoissaPerhe-elämä pyörittää Lempaista vapaa-aikana varsin vauhdikkaasti.

– Iso osa vapaa-ajasta kuluu perheen parissa esimerkiksi saaristossa mökkeillen. Se on mukavaa vastapainoa työelämälle, kun saa kunnostaa mökkiä ja tehdä metsätöitä, Lempainen toteaa.

Lempaisen oma harrastus on myös lähellä luontoa. Mahdollisuuksien mukaan hän käy edelleen suunnistamassa yksin tai tutulla treeniporukalla. Suunnistus on mukana elämässä myös uudenlaisesta näkökulmasta, sillä Lempainen toimii suunnistusseura Hiisirastin lääkärinä.

– Aktiivinen ura kilpasuunnistuksen parissa on takana, ja oma urheiluni keskittyy tällä hetkellä enemmän juoksuun. Varsinais-Suomen suunnistusmaastot vetävät silti edelleen puoleensa. Suunnistuksen hienous perustuu minusta sen kaksijakoisuuteen. Se on toisaalta kova kestävyyslaji, joka vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja toisaalta se on urheilumuoto, jossa tarvitaan tiukkaa keskittymistä alusta loppuun saakka. Suunnistusta harrastaessa pääsee näkemään mitä erilaisimpia maastoja ja maisemia. Itselleni kaukaisimmat suunnistukseen liittyneet leirit ovat olleet Etelä-Afrikassa. Mieluisimmat suunnistusmaastot löytyvät kuitenkin perinteisiltä varsinaissuomalaisilta avokallioilta, parhaimmillaan merinäköaloin varustettuna, Lempainen kuvailee.

Mukana koko hoitoketjussa

Lasse-harrastus

Tulevaisuus työelämässä näyttää Lempaisen silmin varsin monipuoliselta.

– Liikuntaharrastukset lisääntyvät jatkuvasti, ja sen myötä tarvitaan myös lääketieteen erikoisosaajia lajien mukanaan tuomien vammojen hoitoon. Yksityinen puoli tarjoaa mahdollisuuden nopeaan hoitoon pääsyyn, Lempainen arvioi.

Jatkossakin Lempainen aikoo kouluttaa itseään lisää.

– Uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti, mikä tekee työstämme haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Erityisen hienoa on, kun saa hoitaa potilaan alusta loppuun saakka. Onnistumisen tunne hoidon päättyessä vahvistaa omaa ajatusta siitä, että teen työtä, jolla on iso merkitys yksittäisen ihmisen elämään, hän pohtii.

 

Julkaistu 2/2013.