Työtä potilaan hyvinvoinnin puolesta

NEO:n jalkaterä-, nilkka- ja polvikirurgi Jyrki Heinänen on hevostilallinen mies

Jyrki-Heinanen-maatilalla
Jyrki Heinäsen vapaa-aikaan kuuluvat kotieläimet. Heinäsen maatilalla kauniit ja sävyisät kyytöt toimivat maisemanhoitajina.

Työteliäs ja maanläheinen persoona – näin kuvailevat kirurgikollegat työtoveriaan ortopedi Jyrki Heinästä. Työtä pelkäämätön mies hän varmasti onkin, sillä polvi-, nilkka ja jalkateräkirurgiaan erikoistuneelle Heinäselle 12–14 tunnin työpäivä on aivan tavallinen arkipäivä. Viikot kuluvat ahertaessa Sairaala NEO:n lisäksi Porissa ja Laitilassa, ja iltaisin miehen ajatukset nollaa iso ratsutila.

– Minulle lääkäriura tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Alalta on minun kohdallani hieman sukurasitusta, kun vaarini ja isosiskoni ovat myös lääkäreitä, mutta toki olin itse kiinnostunut hakeutumaan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Pääsin aikoinani myös opiskelemaan tietojenkäsittelyä, mutta päädyin kuitenkin valitsemaan lääketieteen opinnot, enkä ole katunut jälkeenpäin, Heinänen kertoo.

Kysyttäessä hallitsevista luonteenpiirteistään Heinänen määrittelee itsensä rauhalliseksi ja myöntää olevansa työtoveriensa kuvailema jalat maassa -henkinen tyyppi.

– En ole varmastikaan se, joka ensimmäisenä liitelee taivaissa tai lähtee pursuilemaan. Olen enemmänkin tasainen luonne. Mielestäni vahvuuteni on se, että tulen helposti juttuun ihmisten kanssa. Pystyn puhumaan asiakkaiden kanssa samaa kieltä, Heinänen pohtii.

Ortopedia on selväpiirteistä

Heinänen on aloittanut opintonsa vuonna 1983 Turussa ja erikoistumisopintonsa hän on suorittanut Turun yliopistossa. Uransa alkuaikoina hän on tehnyt työtä Jyväskylässä ja useissa Varsinais-Suomen aluesairaaloissa.

– Ortopedia erikoistumisalana kiinnosti minua siksi, että pidin murtumien korjaamisesta ja tapaturmien hoidosta. Niiden hoito tuntui selväpiirteiseltä ja haastavalta. Nykyisin ei potilaani ole enää niinkään tapaturmapotilaita, mutta edelleen koen oman osaamisalueeni vaativana ja monipuolisena. Mielestäni on kiinnostavaa, kuinka esimerkiksi tähystysleikkauksessa pienestä aukosta pystytään tekemään suuria asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi potilaan hyvinvointiin, Heinänen kuvailee.

Heinäsen erikoisosaamisalueita ovat polven, nilkan ja jalkaterän ongelmat.

– Jalan nivelet ovat kantavia niveliä, jotka huolehtivat koko kehon liikuttamisesta. Niiden varaan kohdistuu melkoisia voimia, hän määrittelee.

Heinänen kuvaakin jalkaa dynaamiseksi jouseksi, joka työntää ihmistä eteenpäin.

– Kun tämän alueen niveliin tulee ongelmia, ne vaikeuttavat ihmisen elämää merkittävästi. Minusta on palkitsevaa voida auttaa tällaisessa tilanteessa ihmistä, joka etsii vaivaansa ratkaisua, Heinänen lisää.

Hoitomuodot kehittyvät jatkuvasti

Ortopedian asiantuntijapalveluiden tarve on viime vuosina kasvanut, ja Heinänen näkee syyn ennen kaikkea siinä, että ihmiset ovat oppineet vaatimaan apua ongelmiinsa. Lisäksi hänen mukaansa tietoisuus erilaisten hoitovaihtoehtojen monipuolisuudesta on kasvanut.

– Avoleikkaus- ja tähystystekniikat ovat kehittyneet huimaa vauhtia. Nykyisin esimerkiksi murtumien hoitoon on käytettävissä lukkolevyjä, joissa ruuvi ja levy lukkiutuvat toisiinsa. Menetelmien kehittyminen on seurausta siitä, että leikkaustuloksia analysoidaan entistä tarkemmin, Heinänen kertoo.

Tavoitteena tyytyväinen potilas

Jyrki-tyossaan
Jyrki Heinäsen vastaanottohuoneessa potilas voi rauhoittua ihailemalla työhuoneen seinälle pystytettyä Jyrkin Doris-tyttären taidenäyttelyä.

Heinäsen potilaista noin puolet ovat puolet jalkaterän ja toinen puoli polven ongelmista kärsiviä.

– Jalkaterässä tyypillisiä vaivoja ovat vaivaisenluut, Mortonin hermopinne ja kantakalvon ongelmat. Jalkapohjassa oleva kantakalvo eli jalkapohjan jännekalvo alkaa jokaisen varpaan tyviosasta ja jatkuu viuhkan tavoin kaventuen kantaluun alle. Kantakalvon ongelmia syntyy, kun jalkaholvi laskee esimerkiksi iän myötä, jolloin kalvo kiristyy. Mortonin hermopinne puolestaan voi syntyä päkiän levitessä.

Urheilijoiden ja liikunnanharrastajien murheena ovat Heinäsen mukaan nilkan nivelsidevammat, akillesjänneongelmat, polven vääntövammat ja kierukkavammat sekä eturistisiderepeämät.

– Urheilun maailma on omanlaisensa ja vaatii lääkäriltäkin kykyä ymmärtää eri lajien asettamia vaatimuksia keholle. Tärkeä osa hoitoa on myös asiakkaan ohjaaminen ja ennaltaehkäisevä neuvontatyö, Heinänen kertoo.

– Potilaita kohdatessani lähtökohtana itselläni on aina se, miten vaiva vaikuttaa henkilön kokonaistilanteeseen. Minusta on lääkärin työssä hienoimpia hetkiä ovat ne, kun potilas on tyytyväinen, hän voi harrastaa haluamaansa harrastusta ja kontrollikäyntejä ei enää tarvita.

Eläimellistä menoa

Heinäsen perheen elämää rytmittää Taivassalossa sijaitseva hevostila. Heli-vaimon hoitamalla tilalla on 40 ratsuhevosta ja 30 kyyttöä eli itäsuomenkarjaa, jotka toimivat Heinäsen mukaan maisemanhoitajina. Lisäksi lemmikkeinä temmeltävät kolme koiraa ja neljä kissaa. Meno saattaa kuulostaa varsin vauhdikkaalta, mutta Heinänen itse kuvailee tilan hoitamisen rentouttavaksi vastapainoksi työlleen.

– Lapsuudenkodissani on aina ollut eläimiä ja tuolloin asuin kesät maalla. Itselleni tämä on siis varsin normaalia elämää ja ennen kaikkea elämäntapa. Vuosina 2001–2006 hoidimme 60 hevosen ratsutilaa Virossa, jolloin matkustin viikoittain töihin Suomeen. Tuona aikana tuli reissattua yli 300 kertaa Tallinnan laivalla, Heinänen muistelee.

Heinänen kertoo keskittyvänsä tilanhoitoon, eikä itse harrasta ratsastusta. 14-vuotias tytär Doris harrastaa esteratsastusta kilpatasolla.

– Hevoskuiskauspuolen hoitaa vaimoni, Heinänen myhäilee.

Meren mieltä puhdistava voima

Kun Jyrki Heinänen haluaa irtautua kokonaan arjen pyörteistä, on ohjelmassa veneilyä ja kalastusta.

– Kotiaskareet tuntuvat aina vastapainolta lääkärintyölleni, mutta todellinen ajatusten puhdistuminen tapahtuu, kun pääsen karkaamaan merelle, Heinänen paljastaa.

Kuluneen kesän aikana Heinänen on täyttänyt 50 vuotta, mutta ei koe oloaan iän suhteen sen erilaisemmaksi.

– Se on vain luku. En tarvitse moottoripyörää, kun sitäkin olen nuorempana jo ehtinyt kokeilemaan. Kauramoottorit riittävät minulle oikein hyvin, Heinänen toteaa rauhalliseen tapaansa.

 

Julkaistu 8/2012.