”Hyvä hoito on yksilöllistä ja räätälöityä”

Ortopedi Janne Sarimon erityisalana ovat polvi-, akilles- ja takareisivammat

Janne-vastaanotollaSairaala NEO:n ortopedi Janne Sarimo on urheiluortopedian dosentti Turun yliopistossa, polvivammoista väitellyt tohtori, pallopelien intohimoinen harrastaja ja viinien ystävä. Kollegoidensa mukaan hän on tulevaisuudessa myös todennäköinen professori Sakari Oravan manttelinperijä.

– Kirurgiassa minua viehättää käsillä tekeminen. Ortopediasta kiinnostuin aikanaan sen kautta, että olen aina itse harrastanut liikuntaa. Tutkin pääasiassa polvivaivoja sekä akillesjänteen ja takareiden vammoja. Tutkimustyö on päivätyön ulkopuolella tehtävää työtä, mutta tunteja ei lasketa. Mielestäni vaivojen tutkiminen on hyvin lähellä kliinistä työtä, ja potilaiden hoitamisessa suuri motivoiva tekijä, Janne Sarimo sanoo.

Hyvän lääkärin ominaisuuksiksi Sarimo listaa ainakin kyvyn kuunnella ja tehdä oikeita kysymyksiä.

– Osa vaivoista on päivänselviä jo siinä vaiheessa, kun potilas on kertonut oireistaan lauseen tai kaksi.  Mutta joskus oireet vaihtelevat, ja ihmiset kokevat ne hyvin eri tavoin. Hoidon lähtökohtana pitää olla potilas, pelkkien papereiden perusteella ei voi tehdä diagnoosia. Hyvä hoito on asiakaspalvelua, joka tarkoittaa yksilöllistä ja räätälöityä hoitoa, Sarimo painottaa.

Yhteistyötä vuosien ajan

Ortopedi Janne Sarimo (oik). suorittaa nilkkaleikkausta Sairaala NEO:ssa. Mukana ortopedi Jyrki Heinänen (vas.) ja erikoissairaanhoitaja Marja-Liisa Saarinen.
Ortopedi Janne Sarimo (oik). suorittaa nilkkaleikkausta Sairaala NEO:ssa. Mukana ortopedi Jyrki Heinänen (vas.) ja erikoissairaanhoitaja Marja-Liisa Saarinen.

Työ Sakari Oravan rinnalla ja yhtenä tämän oppipoikana alkoi 1990-luvun lopussa. Orava myös ohjasi Sarimon vuonna 2003 valmistunutta väitöskirjaa yhdessä NEO:n johtavan lääkärin Jussi Rantasen kanssa.

– Monet NEO:n ortopedeistä ovat tunteneet toisensa ja työskennelleet yhdessä jo kauan. On hienoa, että on paljon kokeneita eri osa-alueisiin keskittyneitä kollegoja, joilta voi oppia puolin ja toisin hyvin paljon. Meillä on hieno työyhteisö, jossa keskustellaan paljon ja välillä leikataankin yhdessä, Sarimo kertoo.

– Olen oppinut kaikilta paljon, mutta eniten silti Sakarilta. Minulla on hyvin tarkkoja muistiinpanoja ja piirroksia esimerkiksi harvinaisempien vammojen leikkauksista, joissa olen ollut Sakarin mukana leikkaussalissa. Niistä on vaikeampi löytää tietoa esimerkiksi alan julkaisusta, koska niitä ei tule potilastyössä usein vastaan.

Sarimo on myös ohjannut yhden väitöskirjan yhdessä Sakari Oravan kanssa.

Yhdysvalloista Turkuun ja Raisioon

Janne Sarimo syntyi vuonna 1969 Yhdysvalloissa, Buffalossa, kuten hänen vuotta vanhempi sisarensakin. Sarimon vanhemmat asuivat maassa kolme vuotta isän biokemian alalla tekemän tutkimustyön vuoksi. Perheen äiti oli sekä kotona lasten kanssa että opetti osan ajasta paikallisessa high schoolissa. Ulkomaanvuosien jälkeen perhe asettui ensin Turkuun, josta he muuttivat myöhemmin Raisioon. Sarimo kirjoitti ylioppilaaksi Raision lukiosta vuonna 1989, ja pääsi ensi yrittämällä sisään Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Sarimo siirtyi yksityispuolelle lääkäriksi vuoden 2005 alussa. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Turun kaupungin kirurgisessa sairaalassa sekä TYKSissä. NEO:ssa hän on työskennellyt sairaalan perustamisesta lähtien.

Janne-Sarimo-vapaa-aikaSarimon erikoiskiinnostuksen kohteena on urheiluortopedia, ja hän on ollut tuttu näky esimerkiksi varsinaissuomalaisten SM- ja junioritason kiekkojoukkueiden kaukaloiden sekä koripallo- ja jalkapallokenttien laidalla. Sarimo toimii myös erilaisten urheiluseurojen, kuten esimerkiksi SM-liigajoukkueiden ortopedisenä konsulttina.

– Pelikenttien laidalla oppii paljon vammojen syntytavasta, kun pääsee seuraamaan urheilijan arkipäivää. Suurin osa potilaistani on kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä. Pääosin he ovat 15–60 -vuotiaita, suhteellisen aktiivisessa iässä olevia henkilöitä.

Jännevaivat lisääntyvät

Sarimo on keskittynyt alaraajojen ongelmiin, jotka tyypillisimmillään ovat polven, takareiden ja akillesjänteen vaivoja. Sarimon mukaan esimerkiksi akillesjänteen tendinopatia on kasvava vaiva, jonka syytä ei tarkkaan tunneta. Vaivasta kärsiviä potilaita hoidetaan Sairaala NEO:ssa, ja siitä tehdään myös aktiivista tutkimustyötä. Sarimo piti aiheesta muun muassa dosentuuriluentonsa syksyllä 2012.

– Oireina ovat jänteen kipu erityisesti rasituksen jälkeen sekä jäykkyys, jota voi esiintyä tyypillisesti aamuisin. Tendinopatiaa on pidetty ylirasitusvammana, mutta siitä huolimatta vaivaa esiintyy myös ihmisillä, jotka eivät harrasta aktiivisesti liikuntaa tai jotka eivät tee erityisen rasittavaa ja fyysistä työtä. Voi olla, että vaivan yleistyminen liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen että nykyihmisen elämäntyyli jatkuu aktiivisempana yhä pidempään, Sarimo pohtii.

Kivaa touhuamista pojan kanssa

Vastaanoton ulkopuolella Sarimon ajatukset nollautuvat erilaisissa pallopeleissä. Hän pelaa säännöllisesti golfia ja tennistä, ja penkkiurheilijan ominaisuudessa häntä kiinnostavat mm. amerikkalainen jalkapallo, jääkiekko, jalkapallo ja koripallo.

Janne-Sarimo-pojan-kanssa
Janne Sarimo matkustelee mielellään ja harrastaa poikansa Juliuksen kanssa erilaisia pallopelejä.

– Juoksen mielelläni pallon perässä; se on hauska tapa rentoutua ja liikkua. Pelin aikana ei ehdi miettiä muita asioita, koska peli vaatii keskittymistä. Pelikaverinani on usein 10-vuotias poikani Julius, jonka kanssa pelaamme paljon erilaisia pallopelejä: tennistä, koripalloa ja amerikkalaista jalkapalloa. Viime keväänä kokeilimme myös lacrossea eli haavipalloa.

Silloin kun Sarimo ei ole pelikentillä tai tutkimustyön kimpussa, saattaa hänet löytää hyvän viinipullon ääreltä. Sarimo perusti jo opiskeluaikana ystäviensä kanssa epävirallisen viiniklubin. Nykyään hän on jäsenenä myös toisessa klubissa.

– Viiniharrastus alkoi, kun ostin vanhemmilleni lahjaksi viinikirjan. Aloin lukea sitä itse, ja se jäi omaan kirjahyllyyni. Viininmaistelu ei ole mitään ryppyotsaista meininkiä, vaan yksi syy yhdessä olemiseen. Harrastuksen myötä olen kiinnostunut myös erilaisista ruokakulttuureista – esimerkiksi italialainen viini ja ruoka toimivat aina.

Tulevaisuudessa tutkimustyötä ja nuorten tutkijoiden ohjausta

Sarimo on suorittanut lääkärintyön ohella vuoden verran kolmivuotisesta MBA-tutkinnosta (Master of Business Administration). Varmuutta siitä, lukeeko hän tutkintoa varten vielä puuttuvat kaksi vuotta, ei hänellä vielä ole. Tulevaisuudessa hän aikoo tehdä yhä tutkimustyötä ja vierailla ahkerasti alan kongresseissa niin puhujana kuin kuuntelijana.

– Kahdenkymmenen vuoden päästä näen itseni samalla alalla kuin nytkin. Olen yli 60-vuotias. Teen yhä potilastyötä, mutta olen mahdollisesti myös ohjaajana nuorille tutkijoille, Sarimo miettii.

 

Julkaistu 12/2012.