”Neurokirurgia vaatii kädentaitoja ja sitkeyttä”

NEO:n selkä- ja kaularankakirurgi Janek Frantzén on yrittäjäsuvun vesa Pohjanmaalta

Janek-Frantzen
– Suomalaisilla on vahva työidentiteetti. Työ ja sen tekeminen on meille tärkeää, ja mahdollinen työkyvyn menetys iso asia. On erittäin palkitsevaa nähdä vaivastaan toipuva potilas, neurokirurgi Janek Frantzén toteaa.

Neurokirurgi Janek Frantzén on tottunut vastaamaan uteluihin nimensä alkuperästä. Hyväntuulisesti hän tyrmää arvelut sukulaissuhteesta suomalaisnäyttelijä Peter Franzéniin – jonka sukunimi sitä paitsi kirjoitetaan ilman t-kirjainta. Juuret hänellä ovat Pohjanmaalla, Vaasassa. Siellä hänen sukunsa on toiminut yrittäjinä ja maanviljelijöinä 350 vuoden ajan.

– Nimeni takana on kyllä tarina, vaikka hieman erilainen kuin mitä odotetaan: äitini katsoi 1970-luvulla tšekkiläistä televisiosarjaa, jonka päähenkilönä oli komea Janek-niminen viikinkipäällikkö. Sieltä nimeni taidettiin napata, Janek kertoo.

– Täytyy myöntää, että kerran hieman juksasin kollegoja. Olin töissä Seinäjoen keskussairaalassa, ja elokuva Rukajärven tie oli juuri ilmestynyt. Joku kysyi jälleen sukulaisuussuhdettani miespääosan esittäjään. Sanoin, että kyllä hän on veljeni – ja itse asiassa tulossa juuri hakemaan minua töistä. Silloin kävi sellainen suhahdus naisten keskuudessa, hän jatkaa ja naurahtaa.

Neurokirurgia vaatii sitkeyttä ja kädentaitoja

Selkä- ja kaularankakirurgina Sairaala NEO:ssa potilaita vastaanottava Janek työskentelee myös Turun yliopistollisessa keskussairaalassa neurokirurgina sekä viimeistelee väitöskirjaansa professori Hannu Aron tutkimusryhmässä bioaktiivisen lasin käyttömahdollisuuksista selkäkirurgiassa. Kyseessä on tutkimus siitä, miten selän jäykistysleikkauksessa käytettävän, yleensä potilaan suoliluusta otetun, luusiirteen korvaaminen bioaktiivisella lasilla on toiminut pitkäaikaisseurannan tulosten valossa. Tutkimus valmistuu tänä vuonna (2012).

Alun perin Janek aloitti fysioterapian opinnot, mutta siirtyi pian lääketieteelliseen Bergenin yliopistoon, Norjaan. Perusopintojen jälkeen hän pohti erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja ja päätyi neurokirurgiaan. Neurokirurgiassa hoidetaan muun muassa vakavia aivovammoja, aivojen ja selkäytimen kasvaimia, aivojen verisuonisairauksia ja aivojen nestekierron häiriöitä. Lisäksi neurokirurgi tekee kaula-, selkä- ja lannerangan alueiden kirurgiaa.

Viime vuonna hän oli neljä kuukautta Fulbright MCDP-stipendiaattina Miamin yliopistossa, Jackson Memorial Hospitalissa, missä hän syvensi osaamistaan aivovammojen hoidosta.

– Olen enemmän tekijä-tyyppinen ihminen. Neurokirurgia on hyvin pikkutarkkaa ja vaatii sitkeyttä, ja siinä tulevat kädentaidot enemmän esiin kuin esimerkiksi neurologiassa, jossa työ painottuu potilaan tutkimukseen ja lääkkeelliseen hoitoon. Vaikeissa leikkauksissa ei saa herpaantua, vaan pitää pystyä tekemään nopeita valintoja monesti puutteellisenkin tiedon perusteella, jos potilaana on esimerkiksi onnettomuuden uhri, Janek kertoo.

Sairaala NEO:ssa kehitetään selkärankakirurgiaa

Janek-tutkii-potilasta
Janek Frantzén tutkii potilaan kaularankaa.

Janek Frantzénin vastaanotolla Sairaala NEO:ssa käyvien potilaiden vaivat liittyvät selän ja kaularangan alueeseen. Rangan eri osa-alueisiin kohdistuva kirurgia ja erityisesti tähystys- ja mikroskooppikirurgia ovat olleet jo varhaisessa vaiheessa Janekin kiinnostuksen kohteita. Oppi-isäkseen hän nimeää ylilääkäri Esa Kotilaisen, joka on tehnyt Suomessa pitkän uran selkäkirurgian parissa.

Sairaala NEO:ssa selkäkirurgiaa kehitetään koko ajan. NEO:ssa käytetään potilasta säästäviä tekniikoita, kuten esimerkiksi mikroskooppiavusteita kirurgiaa, jonka ansiosta leikkaushaava on hyvin pieni. Operoitavassa kohdassa ei tarvitse juurikaan kajota luiseen rankaan, vaan säästävällä tekniikalla poistetaan vain hermoa painava rakenne.

Kipu kielii välilevytyrästä

Janekin mukaan hyvin tyypillisiä suomalaisten työikäisten ongelmia ovat esimerkiksi välilevyn pullistumat. Leikkaushoito ei ole tarpeellista kaikille, sillä jopa yhdeksän kymmenestä paranee itsestään. Diagnostiikan kulmakivi on potilaan huolellisen kliinisen tutkimuksen lisäksi magneettikuvantaminen.

Välilevyn pullistumasta kärsivät potilaat tulevat Janekin vastaanotolle yleensä kivun ajamana. Tyypillinen oire on esimerkiksi käteen tai jalkaan säteilevä kova kipu, riippuen siitä, mihin kohtaan rankaa tyrä on syntynyt.  Oireina voi olla myös esimerkiksi lihasvoiman aleneminen tai raajojen puutumisoireet.

– Lihaskunnon kohotuksesta ja painonpudotuksesta voi olla suuri apu, kuten myös tupakoinnin lopettamisesta. Nopeita toimenpiteitä vaaditaan silloin, jos esimerkiksi lannerangassa olevaan välilevytyrään liittyy halvausoireita tai esimerkiksi niin sanottu cauda equina -oire, jolloin peräsuolen ja virtsarakon sulkijalihasten toiminta lamautuu ja aiheuttaa virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn häviämisen.

Raskas mutta palkitseva työ

Neurokirurgi Janek Frantzén kertoo nauttivansa työstään ja potilaan kohtaamisesta. Onnistumisten voimalla työtä jaksaa tehdä. Palkitsevaa on nähdä, miten esimerkiksi häiritsevän kivun poistaminen vaikuttaa potilaan elämänlaatuun.

– Suomalaisilla on hyvin vahva työidentiteetti. Työ ja sen tekeminen on meille tärkeää, ja mahdollinen työkyvyn menetys iso asia.

Sairaala NEO:ssa ei hoideta tehohoitoa vaativia potilaita, mutta työssään TYKSissä Janek joutuu myös hyvin surullisten kohtaloiden eteen.

– Leikkauksen aikana on pakko keskittyä vain siihen mitä tekee.  Silloin ei voi ajatella mitään muuta, jos haluaa tehdä tätä työtä. Leikkauksen jälkeen ihmisten tarinoissa eletään kuitenkin hyvin voimakkaastikin. Omaisten kanssa käytävät keskustelut aamuyöstä esimerkiksi kolaripotilaan vuoteen vierellä ovat monesti haastavia, eivätkä oikeat sanat aina tahdo löytyä.

– Onneksi tarinoilla on usein myös onnellinen loppu: leikkauspöydälleni saapui onnettomuudessa vakavasti loukkaantunut mies, joka lähti jatkohoitoon edelleen hyvin huonossa kunnossa. Siinä kohtaa ei voinut tietää, tulisiko hän selviämään. Mies soitti minulle muutama kuukausi operaation jälkeen, silloin oli isänpäivä. Hän halusi kiittää minua siitä, että pystyi viettämään sen päivän lastensa kanssa. Sitä puhelua en unohda varmaan koskaan, Janek miettii vakavana.

Kesät Keiteleen rannalla

Janek-perhe
Frantzénin perheen lapset Aron (vas.), Nadja ja André veistelevät isänsä kanssa veneitä, puukkoja ja keihäitä perheen kesäpaikassa Keiteleen rannalla.

Työnsä luonteen vuoksi Janek kertoo olevansa puhelimen päässä 24 tuntia vuorokaudessa. Pitkät leikkaukset ja päivystysvuorot vaativat hyvää peruskuntoa. Mieluisia harrastuksia ovat lenkkeily, uinti ja jousiammunta.

Kesät Frantzénin perhe viettää Keiteleen rannalla, paikassa, jonka hän sanoo olevan perheensä henkireikä hektisen arjen vastapainoksi. Perheeseen kuuluu sisustusyrittäjänä toimiva vaimo Pia sekä kolme lasta: 13-vuotias Nadja, 10-vuotias Aron sekä 7-vuotias André.

– Kesälomallamme purjehdimme, uimme ja saunomme. Nautimme keskisuomalaisesta leppoisesta elämänasenteesta ja ruisleivästä. Lomalla irtiotto on totaalinen, ja silloin puhelinkin pysyy suljettuna, Janek kertoo ja hymyilee.

 

Julkaistu 6/2012.