”Ortopedi toimii elämän peruskysymysten äärellä”

Ilmo-tutkii-potilasta
Ortopedi Ilmo Helttula tutkimassa potilaan polvea.

Sairaala NEO:n olkapää- ja selkäkirurgiaan keskittynyt Ilmo Helttula nauttii yhtä lailla työskennellessään steriilisti leikkaussalissa tai kotitilallaan kourat leikkuupuimurin koneöljyssä.

Ilmo Helttula on pitkän linjan ortopedi. Helttula saapui Pöytyältä Turkuun opiskelemaan lääketiedettä vuonna 1978.

– Hain lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska ala kiinnosti ja kyseessä oli selkeä ammattiin johtava koulutus. Hain tuolloin myös lukemaan matematiikkaa sekä kauppakorkeakouluun, mutta lääketiede vei voiton punnittuani eri vaihtoehtoja mielessäni, Helttula kertoo.

Opiskeluajan Helttula muistaa aktiivisena ja urheilullisena. Päivät täyttyivät opintojen lisäksi muun muassa pesäpallosta, lentopallosta ja opiskelijajärjestön luottamustehtävistä. Asevelvollisuuden hän suoritti perusopintojen jälkeen lääkintäupseerina.

– Kollega houkutteli minut tenniksenpeluun avulla Poriin erikoistumaan kirurgiaan. Tennistä emme kyllä kertaakaan ehtineet tuolloin pelaamaan, Helttula myhäilee.

Kolme vuotta Porissa oli varsin tehokasta aikaa.

– Porissa sain tehdä runsaasti töitä ja se oli oppipaikkana hyvä. Leikkausten valikoima oli monipuolinen. Kokemuksia sai hankittua ortopedian ohella thorax- eli rintakehän alueen kirurgiassa, verisuonikirurgiassa sekä mahan alueen kirurgiassa, Helttula muistelee.

Porista Helttula siirtyi Turkuun suorittamaan yliopistovuosia ja vuonna 1991 hän valmistui kirurgian erikoislääkäriksi.

Inhimillistä työtä

Ilmo-maatilallaErikoislääkäriksi valmistuttuaan Helttula keskittyi erikoistumaan ortopediaan ja valmistui Turusta 1997. Hän koki ortopedian olevan sopiva erikoisala, sillä hän ajatteli alusta alkaen sen olevan suoraviivaista ja konkreettista toimintaa. Toisaalta myös alan kasvavat työllisyysnäkymät loivat luottamusta tulevaisuuteen.

– Pidän käsillä tekemisestä ja siitä, että tosiasiat selviävät nopeasti. Olen taustoiltani maanviljelijäperheestä ja olen kasvanut siihen, että asioita korjataan itse ja töitä tehdään hartiavoimin. Mielestäni erityisesti ortopediassa on paljon näitä yhtymäkohtia, Helttula pohtii.

Toisaalta hän ei näe ortopediaa vain teknisenä suorituksena, vaan ennen kaikkea inhimillisenä työnä.

– Ortopedinä saan tehdä palkitsevaa työtä, jossa ollaan inhimillisen elämän äärellä. Teen päätöksiä, joilla on suuri vaikutus ihmisen arkeen, ja tulokset näkyvät usein nopeastikin. Asiat, joiden kanssa olen tekemisissä, ovat usein potilaalle varsin dramaattisia ja liittyvät perimmäisiin kysymyksiin. Siksi tätä työtä tehdään yhdessä potilaan kanssa keskustellen. Hoidon edut ja haitat pitää osata selvittää ymmärrettävästi, Helttula täsmentää.

Suomalaisella sinnikkyydellä ja rauhallisuudella

Helttula suorittamassa Sairaala NEO:n historian ensimmäistä leikkausta.
Helttula suorittamassa Sairaala NEO:n historian ensimmäistä leikkausta.

Työtoverien mukaan Ilmo Helttula on periaatteen mies, jolla on perusarvot kohdillaan. Helttula myöntää tunnistavansa itsensä tästä kuvauksesta.

– Tässä työssä vaaditaan rauhallista päättäväisyyttä sekä henkistä voimaa. Itseluottamus pitää olla terveellä tasolla, sillä välillä joutuu tekemään isoja päätöksiä yksin. Parhaansa pitää tehdä, ja samalla on muistettava tietty nöyryys. Kukaan ei ole tässä työssä täysinoppinut.

Sairaala NEO:ssa hän on kokenut viihtyvänsä hyvin.

– Työyhteisön henki on hyvä, ja mielenkiintoisten persoonien kanssa aktiivinen keskustelu pitää mielen virkeänä. Koen NEO:n toimintamallin sopivaksi, sillä minulle perinteiset arvot ovat tärkeitä. Arvostan erityisesti suomalaisuutta ja suomalaista työtä.

Tahko Pihkalan jalanjäljillä

Ilmo-pesapallopelissa
Helttula pelinjohtotehtävissä.

Suomalaisuus on näkynyt myös Helttulan harrastuksissa jo nuoruudesta alkaen. Suosikkilajeja olivat niin hiihto kuin yleisurheilukin, ja erityisesti Suomen kansallislaji pesäpallo on vienyt miehen mukanaan, myöhemmin myös seurajohto- ja valmennustoimintaan.

– Olen valmentanut pesäpallojoukkuetta junioreista aikuisiksi, ja on ollut hienoa seurata ryhmän yhteishengen kehittymistä. Mieltä lämmittävää on havaita, kuinka ryhmä on edelleen tiivis porukka keskenään, Helttula kertoo.

Valmennustehtävien lisäksi Helttula on toiminut NEO:ssa yhteysortopedinä muun muassa kahdelle lentopalloliigajoukkueelle (Hurrikaani-Loimaa ja LP Viesti, Salo) ja kahdelle koripallojoukkueelle (Nilan Bisons Loimaa ja Vilpas Vikings, Salo) sekä kesällä Superpesiksessä Turku-Pesikselle. Tällä hetkellä hän on toista vuotta ”eläkkeellä” oman seuransa valmennus- ja puheenjohtajapuuhista, mikä on lisännyt muun vapaa-ajan määrää merkittävästi.

Hyötyliikuntaa saappaat savessa

Osa Helttulan ja hänen vaimonsa Eeva-Liisan vapaa-ajasta kuluu sukutilaa hoitaessa. Tilan hoidossa auttelevat mahdollisuuksien mukaan myös nuoret aikuiset tytär Anna ja kaksi poikaa, Tuomas ja Antti. Leipäviljan viljelyyn keskittynyt tila sijaitsee Pöytyän Helttulan kylässä. Pelloilla kasvatetaan pääasiassa vehnää.

– Tilan hoito on mukavaa vastapainoa työlle ja lisäksi siinä saa runsaasti hyötyliikuntaa. Lisäliikuntaa tarjoaa myös ulkosaaristossa sijaitseva kesämökkimme. Siinä on kyseessä elämän todelliset nautinnot, kun kovalla sateella hinaa puimuria kurassa tai kaivaa tukkeutuneen salaojan auki. Myös saaristomökin pihamaalla kasvava sitkeä heinä on niittäessä hieno vastus, Helttula naureskelee.

– Nyt urheilun jäädessä enemmän taka-alalle harrastuksissani olen ehtinyt myös kulttuuriharrastuksiin ja lukemaan kirjoja. Suunnitelmissa onkin lukea mm. Waltarin tuotantoa läpi uudelleen. Pidän yleisesti ottaen kotimaisesta kirjallisuudesta, Helttula kertoilee.

Uudet tuulet tarpeellisia

Ilmo-pihatoissa
Helttulan saaristomökin pihalla kasvava sitkeä heinä on niittäjän mukaan hieno vastus.

Siirtyminen yksityisen terveydenhuollon toimijaksi oli Helttulalle iso muutos.

– Lasten ollessa pieniä koin arvokkaana sen, että pystyin olemaan myös kotona mahdollisimman paljon. Yksityisen terveydenhuollon parissa tämä onnistui helpommin. Uskon lastenikin arvostaneen valintaani, Helttula pohtii.

Arvioidessaan nykyistä terveydenhuollon mallia Suomessa hän kokee järjestelmän hieman vanhentuneeksi.

– Julkisen ja yksityisen sektorin tulisi tehdä tiiviimmin yhteistyötä, ja mallia voisi ottaa monista Keski-Euroopan maista. Potilaiden tietopohja on tänä päivänä laaja, mikä myös näkyy siinä, että he osaavat vaatia itselleen enemmän hoitoa. Omasta hyvinvoinnista ollaan selvästi enemmän kiinnostuneita, ja se on hyvä asia terveydenhuollon kehittymisen kannalta.

 

Julkaistu 12/2012.