Hyvinvointi koostuu kokonaisuudesta

Lääkäri Harri Helajärvi auttaa elämäntapamuutoksissa liikkumaan terveellisemmin

Harri-pyorailee
Harri Helajärvi kulkee mielellään jalan tai pyörällä. Nuorempana hän harrasti yhdessä sisarensa kanssa kymmenisen vuotta kilpatanssia. – Olen myös itse joutunut tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi miettimään uusia tapoja liikkua. Esimerkiksi juoksemisesta olen luopunut, vaikka siitä pidänkin, Helajärvi kertoo.

Säännöllinen liikunta auttaa pysymään terveenä sekä fyysisesti ja henkisesti, ja se ehkäisee monia sairauksia. Liikunta on myös osa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Arkiliikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen ovat yhteiskunnan suuria haasteita, joiden puolesta työtään tekee NEO:ssa vastaanottonsa aloittanut Harri Helajärvi.

Lääkäri Harri Helajärvi saapuu haastatteluun NEO-taloon kävellen. Helajärvi on tulossa Paavo Nurmi -keskuksesta, jossa hän tekee tutkimustyötään. Hän kulkee mielellään matkat jalan tai pyörällä – se on hyvä tapa lisätä liikuntaa arkeen.

– Ulkona liikkuminen on ehdottomasti minun juttuni. Vastaanottohuoneessa tai tutkimuskammiossa vietetyn päivän jälkeen nautin siitä, kun saan hypätä pyöräni selkään – kelistä riippumatta, hän hymyilee.

Maaliskuussa NEO:ssa viikoittaisen vastaanoton aloittanut Helajärvi on tehnyt uraa sekä tutkijana että lääkärinä. Erikoistuminen liikuntalääketieteeseen on viimeistä tenttiä vaille valmis. Lähitulevaisuudessa valmistuu myös väitöskirja runsaan istumisen vaikutuksista terveyteen. Tutkimus- ja vastaanottotyön ohella mies on ahkera luennoitsija ja artikkelien julkaisija.

– Liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat ovat iso asia niin yksilön terveyden kuin kansantalouden kannalta. Hyvinvointi voi olla pienestäkin asiasta kiinni, pienestä elämäntavan muutoksesta. Se on minulle tässä työssä voimaa antava ajatus, Helajärvi kertoo.

– Tietoa on tänä päivänä tarjolla paljon, mutta se on hyvin kapeaa ja trendikeskeistä: tällä viikolla puhutaan karppaamisesta, toisella jostakin muusta. Haluan tarjota potilailleni tietoa laaja-alaisesti ja avata heille uusia ovia ja ikkunoita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tavoitteenani on motivoida ihmisiä ja antaa heille työkaluja oman terveyden kohentamiseen. Liikunta on yksi monista hyvistä ja tärkeistä keinoista.

Liikuntalääketiede on nuori erikoisala

Liikuntalääketiede on suhteellisen nuori lääketieteen erikoisala. Se edistää väestön terveyttä, mutta ehkäisee, hoitaa sekä kuntouttaa yksilön sairauksia ja vammoja omatoimista fyysistä aktiivisuutta hyödyntämällä. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri on perehtynyt sekä liikuntaan ja terveyteen että niiden välisiin yhteyksiin, mutta myös muihin terveyteen vaikuttaviin elämäntapoihin.

Harri Helajärven potilaisiin kuuluu paljon aktiivi- ja kilpaurheilijoita, mutta myös tavallisia kuntoilijoita ja ihmisiä, jotka painivat terveysongelmien kanssa tai eivät esimerkiksi pysty treenaamaan haluamallaan tavalla. Heidän vaivansa voivat liittyä muun muassa akuutteihin tapaturmiin tai tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Paljon huomiota kiinnitetään myös ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Asiakkaisiin kuuluu lisäksi erilaisista kroonisista sairauksista kärsiviä, jotka etsivät tietoa ja apua siihen, minkälaista liikuntaa he voisivat – tai heidän kannattaisi – sairaudestaan huolimatta harrastaa.

– Erityisen ryhmän muodostavat asiakkaat, jotka esimerkiksi perussairautensa tai ylipainonsa vuoksi empivät liikunnan aloittamista. Terveysselvityksen ja tutkimusten perusteella liikuntalääketieteeseen perehtynyt lääkäri osaa antaa ohjeet turvallisen liikunnan ja elämäntaparemontin aloittamiseksi, Helajärvi kertoo.

”Hyvinvointi on kokonaisuus”

Harri-tyopaikalla
Liikuntalääkärin työssä tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa asiakkaan vaivojen tutkimisessa, ihmisen toiminnallisuuden ja anatomian sekä urheilijan ja kuntonsa puolesta liikkuvan arjen ymmärrystä.

Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkkä liikkuminen. Helajärvi korostaa liikunnan lisäksi ravinnon laadun ja määrän sekä kunnollisen levon merkitystä. Myös hyvällä sosiaalisella verkostolla on kokonaisuuden kannalta oma, tärkeä roolinsa.

– Kaiken pitää olla tasapainossa. Tärkeintä on tunnistaa juuri se osa-alue, joka itsellä kaipaa muutosta ja sitä kautta löytää motivaatio pysyvän muutoksen tekemiseen. Uskon itse kannustamiseen, en mollaamiseen. Esimerkiksi ylipainon vuoksi polvivaivoista kärsivälle ei tarvitse kertoa, että hänellä on liikaa painoa. Kyllä hän sen jo tietää. Sen sijaan hän tarvitsee apua sen miettimisessä, miten liikunnallisuutta voisi arkeen lisätä. Jos passiivisuuden syynä on esimerkiksi jokin vaiva tai krooninen sairaus, mietitään yhdessä jotakin tapaa liikkua, jonka harrastamista vaivat eivät estä.

Väitöskirja istumisen terveysvaikutuksista

Harri Helajärvi on tehnyt puolentoista vuoden ajan tutkimusta istumisen terveysvaikutuksista. Mukana on runsas 2000 suomalaista, joita on seurattu vuosina 1986 – 2011. Seurannan alkaessa tutkittavan joukon ikähaarukka oli 3 – 18 vuotta. Väitöskirja valmistunee tänä vuonna (2013), mutta on jo nyt herättänyt kiinnostusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Työn rasittavuus ja fyysisyys ovat laskeneet jatkuvasti 1960–1970 -luvuilta lähtien. Syömämme ravinnon energiamäärä ei kuitenkaan ole laskenut samaan tahtiin. Helajärvi toteaa, että nykyihmiset ovat muuttuneet ’istuviksi eläimiksi’, joita työ tai arkiaskareet eivät enää rasita fyysisesti.

– Työn lisäksi istutaan myös vapaa-ajalla. Työ- ja kauppareissut kuljetaan autolla, ruoka tilataan suoraan kotiin, illat vietetään television ja pelien äärellä. Edes puhelimeen vastaaminen tai kanavan vaihtaminen ei edellytä sohvalta nousemista. Tutkimuksen mukaan kolme tuntia tai enemmän televisiota päivässä katsovan ihmisen vyötärönympärys on seitsemän senttiä suurempi kuin ihmisen, joka katsoo televisiota tunnin päivässä. Tulokseen ei juuri vaikuta se, miten ihminen muuten liikkuu, Harri Helajärvi kertoo.

Terveyden kannalta pitkäaikaista ja yhtäjaksoista istumista olisi tärkeää vähentää. Jopa lyhyet ylösnousut näyttäisivät vähentävän istumisen terveyshaittoja. Suositeltavaa olisi, että television tai pelien ääressä vietetty aika jäisi kahteen tuntiin päivässä. Työpäivän aikana istumisen haitallisia vaikutuksia voi vähentää jo pienillä tauoilla. Esimerkiksi printterin voi siirtää kauemmaksi työpisteestä ja välillä työskennellä vaikka korkean pöydän ääressä seisaaltaan, jolloin kroppaa saa välillä liikkeelle.

Liika istuminen jopa kaksinkertaistaa tautiriskin

Lego-istumassaHelajärven mukaan liikkumattomuus ja liika istuminen ovat yhtä suuria terveysriskejä kuin tupakointi. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan liiallinen istuminen on neljänneksi suurin yksittäinen kuolemanriski.

Istumisen vuoksi riski sairastua joihinkin tauteihin saattaa jopa kaksinkertaistua. Nuorilla aikuisilla esimerkiksi tyypin II diabetes ja metaboliset aineenvaihduntasairaudet ovat lisääntyneet. Liikkumattomuus kohottaa myös riskiä sairastua sydänsairauksiin.

Liikkumattomuudella on merkittävät taloudelliset vaikutukset. Lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet kasvattavat sairaslomapäiviä, ja sairaseläkkeelle jäädään yhä aikaisemmin.

– Suurten ikäluokkien vanhetessa ja työtätekevien määrän vähetessä yhteiskunnan kustannukset kasvavat.  Jatkossa liikkumattomuuden aiheuttamien vaivojen ennaltaehkäisyn rooli tulee edelleen kasvamaan, Helajärvi toteaa.

”Minusta tulee isona ylikirurgi”

Helajärvi on syntyperäinen turkulainen, joka hakeutui lääketieteelliseen heti lukion jälkeen. Hän valmistui vuonna 1990.

– En oikein edes tiedä, miksi hain lääkikseen. Varmaan se oli luonteva polku, koska koulumenestykseni oli hyvä ja olin kiinnostunut esimerkiksi biologiasta. Muistan kuitenkin hauskan sattumuksen koulun ensimmäiseltä luokalta, jolloin puhuimme parhaan ystäväni kanssa siitä, miten meistä tulee isona ”ylikirurgeja”. Lapsena tehdyt suunnitelmat toteutuivat aika hyvin: minusta tuli lääkäri ja ystäväni on tänä päivänä kirurgi.

Tehtyään kymmenen vuotta lääkärintyötä Helajärvi lähti useaksi vuodeksi ulkomaille, USA:han ja Belgiaan. Helajärvi työskenteli lääketeollisuuden palveluksessa lääketurvallisuuden parissa, minkä vuoksi hänellä on myös lääkealan erikoispätevyys. Erikoistumisen liikuntalääketieteeseen hän aloitti palatessaan takaisin Suomeen vuonna 2009.

– Vuodet ulkomailla antoivat uutta perspektiiviä työhön. Teen myös antidoping-työtä, ja olen jäsenenä Suomen ADT:n erityisvapauslautakunnassa, joka antaa kiellettyjen lääkkeiden käytön erivapauksia niille urheilijoille, jotka sitä esimerkiksi kroonisen sairauden vuoksi tarvitsevat. Tietämykseni avulla voin myös ohjeistaa urheilijoita oikeaoppisesta lääkkeiden käytöstä. Koulutan urheilijoita myös ajattelemaan ”puhtaan urheilun” tavalla.

Proosaa pöytälaatikossa

Vastaanottotyön lisäksi ahkerana luennoitsijana ja artikkelien kirjoittajana tunnettu Helajärvi myöntää tekevänsä välillä pitkää päivää. Mutta kun työ on mielekästä ja motivoivaa, ei se kuormita liikaa.

– Pidän työssäni monipuolisuudesta: kaikki osa-alueet antavat uutta perspektiiviä potilaan auttamiseen. Se on hyvin motivoivaa, hän miettii.

Väitöskirjan lisäksi Helajärvellä on muitakin kirjoitusprojekteja käynnissä. Ne tarjoavat hengähdystaukoja päätyöstä. Tällä hetkellä kustantajan arvioitavana on kaksi romaania, joista hän ei vielä halua paljoa paljastaa.

– Kulttuuri kaikissa muodoissaan on minulle tärkeää. Uskon, että sillä on tärkeä osa meidän kaikkien hyvinvoinnissa. Omaa sydäntäni lähellä ovat erityisesti musiikki ja teatteri. Kirjoitustöideni aiheet liittyvät siihen, mikä elämässä on tärkeää ja mikä ei. Itsestä tuntuu, että silläkin puolella voisi olla jotakin annettavaa. Katsotaan, mitä aika tuo, hän sanoo ja hymyilee.

 

Julkaistu 4/2013.